Röyhysara – Carex appropinquata
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Sarojen kasvutapa vaihtelee yksittäisinä versoina kasvavista tiiviisti mätästäviin, monilla lajeilla on hyvin kehittynyt maavarsi, ja ne voivat muodostaa laajoja klooneja. Varsi on haaraton, lehdekäs, tav. 3-särmäinen. Lehtitupen suulla on kalvomainen kieleke. Kukinto on tähkä tai tähkämäinen, mykerömäinen tai röyhymäinen kerrannaiskukinto; osakukinnot ovat tav. tiheitä tähkiä. Kukka on tähkäsuomun suojassa, kehätön; hedekukka on 3-heteinen, emikukka pullomaisen esilehden, pullakon ympäröimä, 2- tai 3-luottinen; pullakon kärjessä on usein kapea suuota. Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä, litteä, 3-särmäinen tai liereä pähkylä.
Risteymiä tavataan eräissä sararyhmissä suhteellisen yleisesti. Useimmiten risteymät syntyvät samaan sektioon kuuluvien lajien kesken. Risteymät ovat tav. tuntomerkeiltään kantalajiensa väliltä, kuitenkin usein näitä kookkaampia. Risteymien pullakot ovat tav. tyhjiä, eli siemeniä ei kehity. Eräissä ryhmissä risteymät ovat fertiilejä, tällöin syntyy monimutkaisia risteymien ja takaisinristeymien ryhmiä. Sarojen määritys on helpointa aloittaa alla olevalla kaavalla.
1 Kukinnossa vain 1 tähkä YKSITÄHKÄISET
1 Kukinnossa vähintään 2 tähkää >2
2 ( 1) Tähkät samanlaisia tai ainakin toisiaan suuresti muistuttavia >3
2 Tähkät erilaisia, emi- ja hedekukat pääosin eri tähkissä >4
3 ( 2) Luotteja 2; pullakot ja pähkylät tav. litteähköjä YHTÄLÄISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET >Carex appropinguata
3 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä, tupet ja kukinnot usein voimakasvärisiä VALEYHTÄLÄISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET
4 ( 2) Luotteja 2; pullakot ja pähkylät litteähköjä ERILAISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET
4 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä ERILAISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET
Kasvumuoto
Kapealehtinen, tiivismättäinen, monivuotinen ruoho.
Koko
30–80 cm korkea.
Varsi
Varsi on kaareva, täyteinen, terävästi kolmisärmäinen ja karhea.
Lehti
Tyvitupet ovat kiiltävän tummanruskeat ja pitkiksi, jouhimaisiksi säikeiksi hajoavia. Lehdet ovat ruodittomat, tupelliset ja vartta lyhyemmät. Lehtilapa on 2–3 mm leveä ja harmahtavanvihreä.
Kukka
Kukinto on monitähkäinen, 4–8 cm pitkä, tiheähkö, liereä ja usein alaosasta haarova. Tähkät ovat pitkänomaisia ja osittain lyhytperäisiä. Emi- ja hedekukat ovat samoissa tähkissä (yhtäläistähkäinen), tähkien kärki on hedekukkainen, tyvi emikukkainen. Hedekukka on kolmiheteinen, emikukka kaksiluottinen, pullakon ympäröimä. Tähkäsuomut ovat 3–4 mm pitkiä, kapeakärkisiä, punaruskeita ja kalvolaitaisia. Pullakot ovat 2–3 mm pitkiä, selkeäsuonisia, tummanruskeita ja himmeitä, suuota kapea ja hammaslaitainen.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä pähkylä.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- röyhysara (suomi)
- tagelstarr (ruotsi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521) ? VANHA Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -hankkeessa 2007–2010 laadittu metsälajiluettelo ? Aapasuolajit – SUMI-hankkeessa 2020 laadittu uhanalaisten tai silmälläpidettävien aapasuolajien luettelo ? Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ? Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo ? Metsänkäyttöilmoitusten automaattimenettelyssä käytettävä lajiluettelo (MKI-OHKE 2023) ? VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
- 2019 VU – Vaarantuneet
- 2010 VU – Vaarantuneet
- 2000 VU – Vaarantuneet
- Pertti Uotila
- Heikki Toivonen
- Putkilokasvit