Tunturisarake Carex myosuroides

Yleiskuvaus

Sarojen kasvutapa vaihtelee yksittäisinä versoina kasvavista tiiviisti mätästäviin, monilla lajeilla on hyvin kehittynyt maavarsi, ja ne voivat muodostaa laajoja klooneja. Varsi on haaraton, lehdekäs, tav. 3-särmäinen. Lehtitupen suulla on kalvomainen kieleke. Kukinto on tähkä tai tähkämäinen, mykerömäinen tai röyhymäinen kerrannaiskukinto; osakukinnot ovat tav. tiheitä tähkiä. Kukka on tähkäsuomun suojassa, kehätön; hedekukka on 3-heteinen, emikukka pullomaisen esilehden, pullakon ympäröimä, 2- tai 3-luottinen; pullakon kärjessä on usein kapea suuota. Hedelmä on pullakon sisällä kypsyvä, litteä, 3-särmäinen tai liereä pähkylä.

Risteymiä tavataan eräissä sararyhmissä suhteellisen yleisesti. Useimmiten risteymät syntyvät samaan sektioon kuuluvien lajien kesken.  Risteymät ovat tav. tuntomerkeiltään kantalajiensa väliltä, kuitenkin usein näitä kookkaampia. Risteymien pullakot ovat tav. tyhjiä, eli siemeniä ei kehity. Eräissä ryhmissä risteymät ovat fertiilejä, tällöin syntyy monimutkaisia risteymien ja takaisinristeymien ryhmiä. Sarojen määritys on helpointa aloittaa alla olevalla kaavalla.

1 Kukinnossa vain 1 tähkä YKSITÄHKÄISET >Carex myosuroides

1 Kukinnossa vähintään 2 tähkää >2

2 ( 1)  Tähkät samanlaisia tai ainakin toisiaan suuresti muistuttavia  >3

2  Tähkät erilaisia, emi- ja hedekukat pääosin eri tähkissä  >4

3 ( 2)  Luotteja 2; pullakot ja pähkylät tav. litteähköjä YHTÄLÄISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET

3 Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä, tupet ja kukinnot usein voimakasvärisiä VALEYHTÄLÄISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET

4 ( 2)  Luotteja 2; pullakot ja pähkylät litteähköjä ERILAISTÄHKÄISET, 2-LUOTTISET

4  Luotteja 3; pullakot ja pähkylät 3-särmäisiä tai liereitä ERILAISTÄHKÄISET, 3-LUOTTISET

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: A Pohjolan kasveja - Carex CC BY 4.0

Kasvumuoto

Monivuotinen, tiheään mätästävä ruoho.

Koko

10–30 cm korkea.

Varsi

Varsi on pysty, noin 0,5 mm paksu, liereä tai tylpän kolmisärmäinen, täyteinen ja sileä.

Lehti

Lehdet ovat tyviruusukkeena, ruodittomia ja tupellisia, tyvitupet (kellan)ruskeat, kiiltävät ja lavattomat. Lehdet ovat noin 1/2 varren pituudesta tai pitemmät, 0,5 cm leveät, pystyt ja kourumaiset.

Kukka

Kukinto on haaraton ja tasasoukka tähkistö varren latvassa, 1–3 cm pitkä ja 2–3 mm paksu. Tähkiä on 10–20. Tähkät ovat kaksikukkaiset. Tähkän latvaosa on hedekukkainen, tyviosan tähkissä yksi emi- ja yksi hedekukka. Kukat ovat tähkäsuomujen hangoissa. Tähkäsuomut ovat noin 4 mm pitkät ja tummanruskeat. Heteitä on kolme, emissä kolme luottia.

Hedelmä ja siemen

Hedelmä on pähkylä, kiiltävän ruskea.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: A Pohjolan kasveja - Carex CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Carex myosuroides
Auktorit
Vill.
Yleiskieliset nimet
  • tunturisarake (suomi)
  • enaxig sävstarr (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.40286
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
  • Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2021/521) ?
  • Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
  • VANHA Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 CR – Äärimmäisen uhanalaiset
  • 2010 CR – Äärimmäisen uhanalaiset
  • 2000 EN – Erittäin uhanalaiset
Asiantuntijat
  • Pertti Uotila
  • Heikki Toivonen
DNA-viivakoodisekvenssit
Carex myosuroides
1 julkista näytettä
Kobresia myosuroides
51 julkista näytettä
Eliöryhmät
  • Putkilokasvit