Pikkuluikka Eleocharis parvula

Kasvumuoto

Löyhästi mätästävä uposkasvi; maarönsyjen kärkeen syksyllä kehittyvät talvehtimissilmut 3–5 mm, helposti irtoavia.

Koko

N. 5 cm korkea.

Varsi

Varsi alle 0.5 mm paksu.

Kukka

Tähkä 2–3 mm, enintään 10-kukkainen; alin tähkäsuomu 3/ 4 tähkän pituudesta, sepivä. Kehäsukasia tav. 6. Emi 3-luottinen.

Hedelmä ja siemen

Pähkylä 1 mm, vartalon tyvipaksunnos puuttuu.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: IPS-177 Fennoscandian flora - Epilobium-Hieracium CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

Suomesta yhteensä
havaintoa
?
ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua
Lajiluettelo
MR.1
Tieteellinen nimi
Eleocharis parvula
Auktorit
(Roem. & Schult.) Link ex Bluff, Nees & Schauer
Yleiskieliset nimet
  • pikkuluikka (suomi)
  • dvärgsäv (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.40267
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
  • Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 LC – Elinvoimaiset
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
  • 2000 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Pertti Uotila
  • Heikki Toivonen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eleocharis parvula
15 julkista näytettä
Eliöryhmät
  • Putkilokasvit