Pikkuluikka – Eleocharis parvula
- Yleiskuvaus
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Kasvumuoto
Löyhästi mätästävä uposkasvi; maarönsyjen kärkeen syksyllä kehittyvät talvehtimissilmut 3–5 mm, helposti irtoavia.
Koko
N. 5 cm korkea.
Varsi
Varsi alle 0.5 mm paksu.
Kukka
Tähkä 2–3 mm, enintään 10-kukkainen; alin tähkäsuomu 3/ 4 tähkän pituudesta, sepivä. Kehäsukasia tav. 6. Emi 3-luottinen.
Hedelmä ja siemen
Pähkylä 1 mm, vartalon tyvipaksunnos puuttuu.
Havainnot Suomesta
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Suomesta yhteensä havaintoa ?
ruutua
Havaintojen lkm
- Yhteensä ruutua
Tietokortti
Lajiluettelo
MR.1
Tieteellinen nimi
Eleocharis parvula
Auktorit
(Roem. & Schult.) Link ex Bluff, Nees & Schauer
Yleiskieliset nimet
- pikkuluikka (suomi)
- dvärgsäv (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.40267
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
Uhanalaisuus Suomessa
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- 2000 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
- Pertti Uotila
- Heikki Toivonen
DNA-viivakoodisekvenssit
Eliöryhmät
- Putkilokasvit
Taksonin tiedot koneluettavassa muodossa