Helminukkajäkkärä – Anaphalis margaritacea
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Nukkajäkkärät ovat meillä luonnonvaraisina kasvavien kissankäpälien ja jäkkärien sukulaisia. Helminukkajäkkärän kotiseutu on Pohjois-Amerikassa ja Koillis-Aasiassa, Suomessa sitä kasvatetaan melko yleisesti kivikkopuutarhoissa. Karuihin ja kuiviin oloihin sopeutuneen kasvin kukinnot pysyvät kauan näyttävinä maljakkoon leikattuinakin. Mykerön kehtosuomut ovat paperimaisen kovat, minkä vuoksi se soveltuu hienosti kuivakukaksikin. Se vetää puoleensa myös perhosia ja muita mettä ravinnokseen käyttäviä hyönteisiä.
Jalostamattomana luonnonperennana helminukkajäkkärä ei tarvitse oikeastaan mitään hoitoa ja on vaatimaton kasvupaikkansa suhteen. Vanhoissa, hylätyissä ja villiytyneissä perennaryhmissäkin se pitää pitkään puolensa tasavertaisena luonnonkasviemme rinnalla. Helminukkajäkkärä leviää jonkin verran rönsyistä ja on paikoin Etelä-Suomessa luonnonvaraistunutkin. Laji on kaksikotinen, eli siemeniä muodostuu vain, jos sekä hede- että emikasveja kasvaa lähekkäin.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- helminukkajäkkärä (suomi)
- pärleternell (ruotsi)
- tulokas, uutta perua, vakinainen
- kokonaan viljelyperäinen
- 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
- 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
- Arto Kurtto
- Putkilokasvit