Pajuasteri – Symphyotrichum salignum

Pajuasteri on tuotettu koristekasvikäyttöön risteyttämällä säiläasteri (A. lanceolatus) ja syysasteri (A. novi-belgii), jotka molemmat ovat kotoisin Pohjois-Amerikasta. Risteytyksen arvellaan tapahtuneen Euroopassa 1700-luvulla. Suomeen pajuasteri on tuotu koristekasviksi 1800-luvulla. Ensimmäinen tieto sen luontoon karkaamisesta on Helsingistä vuodelta 1875. Nykyään sitä kasvaa paikoittain Etelä- ja Keski-Suomessa aina Oulun korkeudelle saakka. Pääkaupunkiseudulla se on levinnyt etenkin Vantaanjoen varteen, jonne leviäminen on tapahtunut nopeasti viime vuosikymmenten aikana maankäytön muutosten luotua kasville uutta kasvutilaa jokirannoille. Pajuasteri on luokiteltu haitalliseksi Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä.