Isovesiherne – Utricularia vulgaris

Yleinen koko Suomessa lukuun ottamatta Pohjois-Lappia, missä harvinainen

Monivuotinen, juureton, ruohovartinen hyönteissyöjävesikasvi.

20–100 cm pitkä.

Varsi keijuva, suikertava. Syksyllä versojen kärjissä munanmuotoisia, tiheälehtisiä talvehtimissilmuja, 4–15 mm.

Lehdet kierteisesti, kerrannaisia, kapealiuskaisia. Kaikki kasvullisten haarojen lehdet yhteyttäviä, tummanvihreitä–ruskehtavia–punertavia, pyyntirakkulallisia. Lehdet 2–3 kertaa liuskaisia, liuskat 0,1–0,3 mm leveitä, tavallisesti suonettomia, jaokkeiden laidoilla 5–10 hammasta, hampaan kärjessä 1 tai 2 otaa, ota 3–12 kertaa hampaansa pituinen. Liuskojen kärjissä pyyntirakkuloita, tavallisesti 2–3 mm, rakkuloiden sisäpinnalla perättömiä, nelihaaraisia tähtikarvoja, haaroista 2 pitempää ja 2 lyhyempää, haarat 9–12 µm leveitä, lyhyiden haarojen välinen kulma tavallisesti 85–130º. Rakkuloiden suulla 2-haaraisia tähtikarvoja. Kukintohaaran yläosassa suomumaisia ylälehtiä.

Kukintohaara 10–25 cm, pysty, sen tyvellä tavallisesti 2 tai 3 juurakkomaista, 3–22 mm pitkää haaraa. Kukintoranka suora, kukinto 5–10-kukkainen terttu. Kukat kaksineuvoisia, yhdislehtisiä, vastakohtaisia, tukilehdellisiä. Kukkaperät 8–15 mm, 2–3 kertaa tukilehtensä pituisia, alaskaartuvia. Verholehtiä 2. Teriö tummankeltainen, 2-huulinen, ylähuuli n.11 mm, alahuuli 13–15 mm, satulamainen, laidat alaskaartuvia, kannus n. 8 mm, alaspäinen. Nielu alahuulen kyhmyn sulkema. Heteitä 2, sikiäin kehänpäällinen.

Kota 2–4 mm, monisiemeninen.

Kukkii loppukesällä (VII–VIII).

Karujen ja rehevien järvien, jokien ja murtovesilahtien matalissa, suojaisissa rantalampareissa, lahdenperukoissa, lammissa, kaivannoissa, puroissa.