Siniyökönlehti – Pinguicula vulgaris
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet

Kasvumuoto
Monivuotinen, ruohovartinen hyönteissyöjäkasvi.
Koko
Enintään 20 cm korkea.
Varsi
Siniyökönlehti on vanakasvi. Lehtiruusukkeen keskeltä kasvaa 1–6 vanaa, jotka ovat nystykarvaisia etenkin yläosasta.
Lehti
Lehdet ovat muodostavat ruusukkeen kasvin tyvelle, ruusukkeessa on 5–10 lehteä. Lehdet ovat lyhytruotisia. Lehtilapa (2–5 cm) on vihreä, soikeahko, ehyt, ehytlaitainen, laita on ylöspäin kiertyvä. Lehden yläpinta on tahmea.
Kukka
Kukat sijaitsevat yksittäin vanojen päässä. Kukat ovat yhdislehtisiä, vastakohtaisia.Verhiö on kaksihuulinen, ylähuuli on kolme- ja alahuuli kaksiliuskainen. Teriö (15–25 mm) on punasininen, kannuksellinen, kaksihuulinen. Ylähuuli on kaksi- ja alahuuli kolmeliuskainen. Kannus on pitkä, suora, hoikka ja suippo Teriön nielu on avoin, valkoinen. Kukat ovat kaksineuvoisia, heteitä on kaksi ja sikiäin on kehänpäällinen.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä on monisiemeninen kota.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana. Suomessa yhteensä
- siniyökönlehti (suomi)
- tätört (ruotsi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- 2000 LC – Elinvoimaiset
- Pertti Uotila
- Putkilokasvit
- Lihansyöjäkasvit