Merivesiminttu – Mentha aquatica subsp. litoralis
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Yleiskuvaus
Mintut ovat monivuotisia, suikertavajuurakkoisia, voimakastuoksuisia ruohoja. Lehdet ovat enimmäkseen ruodillisia; lapa on puikea – soikea, hampainen. Valekiehkurat ovat erillisiä tai tähkämäisenä latvakukinnostona, tiheitä, runsaskukkaisia. Kukat ovat pieniä, kaksineuvoisia tai emikukkia. Verhiö on säteittäinen, kellomainen tai suppilomainen, 5-liuskainen. Teriö on tav. sinipunainen, hieman 2-huulinen, 4-liuskainen; ylin liuska on muita leveämpi, tav. lovikärkinen; torvi on verhiötä lyhyempi.
Vesiminttujen kukinnosto on puolipallomainen, varren ja haarojen latvassa, harvoin alin valekiehkura erillinen; tukilehdet ovat pieniä.
Kasvumuoto
Monivuotinen, voimakastuoksuinen ruoho.
Koko
30–60 cm.
Varsi
Merivesimintun varsi on jokseenkin haaraton ja kalju (purovesimintun varsi on haarova ja karvainen).
Lehti
Lehtilapa on leveä, soikeahko, ei kurttuinen, tavallisesti tylppä ja tylppähampainen.
Kukka
Kaikki tai useimmat valekiehkurat ovat varren, joskus haarojenkin latvassa puolipallomaisena, tiheänä, lähes lehdettömänä kukinnostona tai kahtena tai kolmena sellaisena. Verhiö on lähes 4 mm, kapea, moni(13)- ja selväsuoninen, uurteinen; liuskat ovat kapeita, lähes äimämäisiä. Kukat ovat tavallisesti kaksineuvoisia; teriö on iso, violetinpunainen.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä on 4-lohkoinen lohkohedelmä.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- merivesiminttu (suomi)
- strandmynta (ruotsi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ? Viljelykasvien luonnonvarainen sukulainen (CWR Prioriteettilaji) ? Alueellisesti uhanalainen 2020 - 2a Eteläboreaalinen, Lounaismaa ja Pohjanmaan rannikko ?
- 2019 NT – Silmälläpidettävät
- 2010 NT – Silmälläpidettävät
- 2000 NT – Silmälläpidettävät
- Arto Kurtto
- Putkilokasvit