Peltopillike – Galeopsis bifida
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet

Yleiskuvaus
Kuten karheapillike mutta matalampi, hennompi ja vaaleampi. Nivelvälit tavallisesti koko pituudeltaan tiheäsukaisia, nivelten alta vähemmän pulleita, nystykarvat vaaleanuppisia tai puuttuvat. Lehdet tiheämpikarvaisia ja pienempihampaisia.
Koko
20–60 cm korkea.
Kukka
Kukinto tiheitten lehtihankaisten viuhkojen eli valekiehkuroiden muodostama rykelmä. Valekiehkurat ovat tiheitä, alemmat ovat pitkävälisiä, ylemmät ovat tiheässä. Kukkien tukilehdet ovat varsilehtien kaltaisia, esilehdet ovat äimämäisiä ja otakärkisiä. Kukat ovat kaksineuvoisia, vastakohtaisia. Verhiö on yhdislehtinen, säteittäinen, viisiliuskainen, liuskat ovat otakärkisiä. Teriö (korkeintaan 15mm) on pitkätorvinen, kaksihuulinen, ylähuuli on kupera ja alahuuli kolmeliuskainen, alahuulen tyvessä on kaksi tyvilisäkettä, torvessa on karvakiehkura. Teriö on kellanvalkoinen tai vaaleanpunainen, alahuulen keskiliuska on usein kapealti vaalealaitainen ja leveyttään selvästi pidempi, lopulta kupera, lovikärkinen. Heteitä on neljä (kaksi pidempää ja kaksi lyhyempää), emiö on kaksilehtinen, yhdislehtinen, sikiäin on kehänpäällinen.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana. Suomesta yhteensä
- Yhteensä ruutua
- peltopillike (suomi)
- toppdån (ruotsi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Arto Kurtto
- Putkilokasvit