Sorsanputki (isosorsanputki) – Sium latifolium
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Levinneisyys Suomessa
Suomessa sorsanputkella on varmuudella vain yksi pieni esiintymisalue Haminassa Summanjoen alajuoksulla ja jokisuulla. Esiintymän pinta-ala on alle kymmenen hehtaaria. Kotkan lounaispuolelta, Mussalon saaren edustalta sorsanputkea löytyi 2006, mutta kasvuston koosta ja nykytilasta ei ole tietoa. Alkuperäinen esiintymä on ollut myös länsirannikolla, Uudessakaupungissa Sirppujoen alajuoksulla, mistä kasvi löytyi 1925 ja havaittiin viimeisen kerran 1972. Kolmas alkuperäiseksi tulkittava esiintymä on 1900-luvun alussa ollut Parikkalan Siikalahdella. Ilmeisen lyhytaikaisia, naapurimaista peräisin olevia tulokasesiintymiä on ollut tämän vuosisadan alussa Kirkkonummella sekä 1970- ja 1980-luvuilla Naantalissa, Hangossa ja Espoossa. Jokin epätarkoista koululaiskeruistakin (Vesilahti, Kiikoinen, Tohmajärvi ja Heinävesi) saattaa olla paikkansapitävä. Kasvi on siksi yleinen maamme lähialueilla, esimerkiksi Virossa, että uusien paikkojen löytyminen eteläisimmästä Suomesta on mahdollista, kuten äskettäinen Kotkan löytö osoittaa.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Sorsanputki kasvaa lähes koko Euroopassa Brittein saarilta ja Espanjasta Balkanin pohjoisosien kautta Kaukasukselle ja Uralille ja jonkin matkaa Uralin taaksekin. Pohjoisessa sen alue ulottuu Etelä-Ruotsiin ja Suomen etelärannikolle, Venäjällä pohjoisemmaksi, mm. Laatokalle ja Syvärille.
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja