Isopukinjuuri – Pimpinella major
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
- Ih – hakamaat, lehdesniityt ja metsälaitumet
- tulokas, vanhaa perua, vakinainen (muinaistulokas)
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Esiintyy havaintodatan perusteella – ei asiantuntijan arvioima
Levinneisyys Suomessa
Isopukinjuuren ainoa tunnettu vanha ja luontaista muistuttava esiintymisalue Suomessa on Pohjois-Karjalan Liperissä. Liperin Niinikkosaaresta on yksi ja Lammusta pari näytettä jo 1800-luvun loppupuoliskolta.1980-luvulla Liperin Lammusta löytyi kolme lähekkäistä kasvustoa, joista pääkasvusto on säilynyt elinvoimaisena. Itä-Suomessa kasvi on vakiintunut myös joihinkin vanhoihin pihapiireihin, joissa sitä on mitä ilmeisimmin viljeltykoriste- tai lääkekasvina. Näissä kasvit ovat usein huomattavan kookasvartisia ja punertavakukkaisia, ja ne lienevät keskieurooppalaista alkuperää. Isopukinjuurta on tavattu saksalaistulokkaana etelärannikolta Lappiin.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Lähes koko Eurooppassa pohjoisia ja eteläisiä osia lukuun ottamatta sekä Kaukasiassa. Yhtenäinen levinneisyysalue sivuaa maatamme Laatokan pohjoispuolella.
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja