Idänkanukka – Cornus alba
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Vieraslajit
Yleiskuvaus
Pensaskanukat ovat 2–3 metriä korkeaksi kasvavia, tiheitä kasvustoja muodostavia pensaita. Niiden ehyet ja ehytlaitaiset lehdet ovat vastakkain. Euraasialaisella alalajilla, idänpensaskanukalla lehdet ovat 4–8 cm pituiset. Pohjois-Amerikasta kotoisin olevan lännenpensaskanukan (C. alba ssp. stolonifera) lehdet ovat 6–12 cm pitkinä hieman kookkaammat. Kukinto on latvahuiskilo, joka koostuu useista pienistä, kellanvalkoisista kukista. Hedelmä on valkoinen – sinertävä luumarja.
Pensaskanukat viihtyvät kosteissa ja rehevissä metsissä sekä rannoilla ja levittäytyvät kasvullisesti laaja-alaisiksi, tiheiksi ryteiköiksi. Uusille kasvupaikoille niitä levittävät linnut, jotka syövät luumarjoja.
Kasvumuoto
Kausivihanta pensas.
Koko
2–3 m.
Varsi
Etenkin nuoret haarat usein punaiset tai kellanvihreät.
Lehti
Lehdet varrella vastakkain; lehtilapa ehytlaitainen, alta sinertävä, isoimmissa lehdissä 5–7 suoniparia.
Kukka
Kukinto huiskilo, 3–5 cm leveä; kukat kaksineuvoiset, verhiö ja teriö nelilehtisiä, terälehdet 3–4 mm, valkeat.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä kypsänä valkoinen tai sinertävä luumarja; marjan luu leveyttään pitempi ja suippotyvinen.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- idänkanukka (suomi)
- rysk kornell (ruotsi)
- tulokas, uutta perua, vakinainen
- kokonaan viljelyperäinen
| Vakiintuneisuus | Vakiintunut |
|---|
Kansallinen vieraslajistrategia (VN 2012) ?
- 2019 NA – Arviointiin soveltumattomat
- 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat
- Pertti Uotila
- Putkilokasvit