Kaunis lapinvuokko kasvaa luontaisesti vuoristojen kivikkoisilla rinteillä ja purojen varsilla. Matala kasvutapa on hyvä sopeuma pohjoisen karuihin oloihin. Kasvusto saa talvella suojakseen runsaan lumipeitteen. Maanpinnan läheisyydessä tuulikaan ei riepota ja lämpötila pysyy tasaisempana.

Karuissa oloissa selviytymistä auttaa myös omavarainen typpiravinnetehtailu juurinystyröissä elävien Frankia-bakteereiden avulla.

Pieniä tammenlehtiä muistuttavista lehdistä kasvaa tiivis matto, jonka yläpuolelle kohoaa puisevan varren päässä komisteleva kukka. Siementen kypsyessä maisema täyttyy linnun untuvia muistuttavista siemenhahtuvista.

Lapinvuokot kuuluvat ruusukasveihin (Rosaceae), eikä niillä nimestään huolimatta ole mitään tekemistä leinikkikasvien heimoon (Ranunculaceae) kuuluvien ”aitojen vuokkojen” kanssa. Muista ruusukasveista poiketen Dryas-suvun kukissa on kuitenkin kahdeksan kaunista terälehteä heimolle muuten luonteenomaisen viiden sijaan.

Ruusukasvit – Rosaceae