Metsähaapa (- haapa
? ) – Populus tremula
- haapa
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet

Kasvumuoto
Kapeahkolatvuksinen, runsaasti juurivesoja muodostava kausivihanta puu.
Koko
15–30 m korkea.
Varsi
Haarat ovat siirottavia, kaarna harmaa ja kuori vihertävä. Silmut ovat suippoja, kaljuja ja hieman tahmeita, silmusuomuja on monta.
Lehti
Lehdet ovat kierteisesti. Lehtiruoti on noin lavan pituinen. Lehtilapa (3–4 cm) on ehyt, pyöreähkö, mutkalaitainen tai epäsäännöllisesti tylppähampainen, alta vihreä. Vesalehtien lapa on jopa 10–15 cm kokoinen, herttatyvinen, suippokärkinen, sahalaitainen.
Kukka
Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä. Norkot ovat riippuvia, hedenorkot ovat 8–10 cm ja eminorkot 10–18 cm pitkiä. Norkkosuomut ja luotit ovat punaruskeita.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä on kalju kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana. Suomesta yhteensä
- Yhteensä ruutua
- metsähaapa (suomi)
- asp (ruotsi)
- Common aspen (englanti)
- haapa (suomi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Pertti Uotila
- Henry Väre
- Putkilokasvit