TalvikkipajuSalix pyrolifolia

Yleiskuvaus

Pajut (Salix) ovat kesävihantia, tav. juurivesallisia, kaksikotisia puita, pensaita tai varpuja. Kuori on nuorena sileä, harmaa, vanhemmiten karhea, uurteinen, harvoin kesivä. Haarat ovat liereitä, joskus silmun yläpuolelta litteitä, särmäisiä, tav. kuoren alta harjuttomia. Silmut ovat tav. kuivia, tav. suoria, tuoksuttomia; silmusuomu on monesta suomusta yhteenkasvanut, huppumainen; vankat kärkisilmut puuttuvia. Korvakkeet ovat tav. epämukaisia, lehtimäisiä, lyhythaaroissa heikkoja, karisevia, pitkähaaroissa pysyviä, harvoin vesoista puuttuvia. Lehdet ovat kierteisesti, harvoin vastakkain; ruoti on tav. 0.3–0.5 kertaa lavan pituinen; lapa on 0.5–20 cm, 0.7–20 kertaa leveytensä pituinen, tasasoukka – munuaisenmuotoinen, soikea – kapean vastapuikea – suikea, kalju tai karvainen; suonipareja on tav. 8–10; hammas-, nysty-, nyhä- tai ehytlaitainen. Kukinta tav. ennen lehtien puhkeamista, joskus lehtien puhjetessa, harvoin lehtien puhjettua. Kukinto on 1–7 cm, liereä – pallomainen norkko, pensasmaisilla pajuilla kotavaiheen eminorkot ovat tav. 2–3 kertaisiksi pidentyneitä, pystyjä tai joskus nuokkuvia – velttoja; norkkosuomut ovat ehytlaitaisia, kellanvihreitä; suomut ovat kärjestä tav. punaisia, ruskeita, mustia tai kaksivärisiä, karvaisia tai kaljuja. Kukat ovat yksineuvoisia, kehättömiä, tav. hyönteispölytteisiä, mesiäisellisiä; sauvamaisia mesiäisiä tav. 1, harvoin 2 tai 3, tyvestä maljamaiseksi yhdistyneitä, mesiäiset ovat harvoin haarovia. Heteitä on tav. 2, 3 tai 5, harvoin 6–10 saman norkon eri kukissa; emejä 1 (2 vartaloa kokonaan tai osittain yhteenkasvaneita), luotteja 2; mesinystyjä tav. 2. Hedelmä 2 saumalla avautuva kota. Siemen lenninkarvainen, heti itävä.

Pajuja on usein mahdoton määrittää vesalehdistä, joiden muoto on tav. toisenlainen kuin kasvissa muutoin. Monet pajulajit voivat risteytyä, niissä on vaihtelevassa määrin kantalajien ominaisuuksia. Risteymien kukinnoissa voi olla emi- ja hedekukkia saman kasvin eri haaroissa, samassa norkossa, tai kaksineuvoisia kukkia. Risteymiä syntyy yhteisellä levinneisyysalueella, myös takaisinristeymiä, mutta niitä voi esiintyä myös yhteisen levinneisyysalueen ulkopuolella.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: A Pohjolan kasveja - Rabelera-Rudbeckia CC BY 4.0

Kasvumuoto

Kookas pensas.

Koko

3–5(–10) m.

Varsi

Jäykkä- japystyhaarainen puu tai monihaarainen pensas;  runko jopa 25 cm paksu; kaarna harmaa, nuorena sileä, vanhana karhea, ei verkkouurteinen. Nuori haara lyhyt, hoikka, harmaanruskea – punaruskea, nuorena karvainen, talvellal aikuittain tiheään lyhytkarvainen tai kalju. Silmu 1 mm, haaranmyötäinen, kapean munanmuotoinen, punainen, kalju.

Lehti

Ruoti 4–12(–20) mm, hoikka, punainen, kaljuuntuva; korvakkeet isoja, pysyviä, munuaismaisia – pyöreitä, nystyhammaslaitaisia; lapa 3–7 cm, ohut, pyöreä – puikeahkon soikea, pyöreätyvinen – matalaan herttatyvinen, suipohko- tai pyöreäkärkinen, kalju, päältä himmeänvaaleahko; alta vaaleanvihreä – hieman harmahtava; suonipareja 5–8; laita sirosti nyhäinen.

Kukka

Hedenorkko 1 × 0.7cm; perä 3–6 mm, lavat pieniä, pyöreähköjä; heteitä 2, ponnet keltaisia; eminorkko 3–4 cm, hoikka, tiheäkukkainen; perä 0–2 cm, (0–)2–6-lehtinen; lapa 0.5–4 cm, soikea – pyöreä; norkkosuomut 1 mm, vaaleahkonruskeita, pitkähkö- ja harvakarvaisia; sikiäin kalju.  Suomessa vain emikasveja.

Hedelmä ja siemen

Kota 3–6 mm, kalju; perä 1 mm.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: A Pohjolan kasveja - Rabelera-Rudbeckia CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana. Suomessa yhteensä

havaintoa?

Lajiluettelo
Lajitietokeskuksen lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Salix pyrolifolia
Auktorit
Ledeb.
Yleiskieliset nimet
  • talvikkipaju (suomi)
  • pyrolavide (ruotsi)
Tunniste
http://tun.fi/MX.38580
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Hallinnolliset lajitiedot
  • Koko maassa rauhoitetut kasvilajit (LSA 1997/160, liite 3a 2013/471) ?
  • Uhanalaisten lajien turvaaminen metsätaloudessa -hankkeessa 2007–2010 laadittu metsälajiluettelo ?
  • Erityisesti suojeltavat lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
  • Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsätaloudessa – Lajiturva-hankkeessa 2019–2021 laadittu lajiluettelo. ?
  • Uhanalaiset lajit (LSA 1997/160, liite 4 2013/471) ?
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 CR – Äärimmäisen uhanalaiset
  • 2010 CR – Äärimmäisen uhanalaiset
  • 2000 CR – Äärimmäisen uhanalaiset
Asiantuntijat
  • Pertti Uotila
  • Henry Väre
Julkisten DNA-viivakoodisekvenssien määrä
Eliöryhmät
  • Putkilokasvit