Kaitasiropaju – Salix repens subsp. rosmarinifolia

Pajujen pehmeässä kukinnossa eli pajunkissassa on useita tuulipölytteisille kasveille tyypillisiä piirteitä. Valtaosalla lajeista pajunkissat myös ilmestyvät oksiin jo hyvissä ajoin ennen lehtien puhkeamista, jolloin siitepöly pääsee esteettä kulkeutumaan ilmavirtojen mukana. Jos katsot pajunkissaa tarkemmin, huomaat, että se on täynnä joko pienen pieniä vihreitä emikukkia tai yhtä mitättömiä mutta runsaasti siitepölyä tuottavia keltaisia hedekukkia. Useimmat pajut ovat kuitenkin pääosin hyönteispölytteisiä. Pajujen aikainen kukinta onkin tärkeä mesi- ja siitepölylähde keväisille pölyttäjille, koska kylmästä kevätmaisemasta ei vielä montaa vaihtoehtoa löydy!

Ihminen on osannut käyttää pajukasvien kuoresta valmistettuja rohdoksia apunaan jo ammoisista ajoista lähtien. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on selvinnyt, että neandertalinihmiset käyttivät salisyylihappoja sisältäviä kasvinosia todennäköisesti jo 49 000 vuotta sitten! Pajujen kuoresta löytyneet salisylaatit johtivat myöhemmin myös tulehdus- ja kipulääke aspiriinin kehittämiseen.