Raita – Salix caprea

Träd eller en stor buske, 3–10(–15) m hög. Grenar tjocka, rätt sköra. Årskvistar gulgröna–rödbruna, kala eller håriga. Knoppar 3–6 mm, kala, endast ett knoppfjäll. Blad strödda, stipler stora, njurlika, tandade, glesthåriga, avfallande. Bladskiva 6–10 cm, hel, fjädernervig, tjock, ojämnt naggade kanter, undertill tätt krushårig, 6–8(–10) par nerver.

Metsäraita (ssp. caprea) on yleinen koko Suomessa, vuonoraita (ssp. sericea) esiintyy harvinaisena Luoteis-Suomessa, vuonoraidan ja metsäraidan välimuodot ovat melko yleisiä Pohjois-Suomessa.

Puu tai iso pensas.

3–10(–15) m korkea.

Haarat ovat paksuja ja melko hauraita. Vuosikasvaimet ovat kellanvihreitä tai punaruskeita, kaljuja tai karvaisia. Silmut ovat 3–6 mm kokoisia, silmusuomu on huppumainen.

Lehdet ovat kierteisesti. Korvakkeet ovat isoja, munuaismaisia, hammaslaitaisia, harvakarvaisia, varisevia. Lehtilapa (6–10cm) on ehyt, sulkasuoninen, paksu, mutkalaitainen tai harvaan hammaslaitainen tai ehytlaitainen, alta tiheään lyhytkarvainen ja korkosuoninen, suonipareja on 6–8, joskus 10.

Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii ennen lehtien puhkeamista. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkoperä on lyhyt. Norkkosuomut ovat tummakärkisiä. Sikiäin on pitkäperäinen ja karvainen, vartalo on lyhyt tai puuttuu.

Hedelmä on karvainen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).

Kukkii keväällä (IV–V).

Metsissä, korvissa, rannoilla, kallioilla, pientareilla, tienvarsilla.

Flere videarter korsar sig med varandra.