vaivaispajuSalix herbacea

  • Yleiskuvaus
  • Media
  • Biologia
  • Taksonomia
  • Esiintyminen
  • Näytteet
  • Uhanalaisuus

Yleiskuvaus

Pajut (Salix) ovat kesävihantia, tav. juurivesallisia, kaksikotisia puita, pensaita tai varpuja. Kuori on nuorena sileä, harmaa, vanhemmiten karhea, uurteinen, harvoin kesivä. Haarat ovat liereitä, joskus silmun yläpuolelta litteitä, särmäisiä, tav. kuoren alta harjuttomia. Silmut ovat tav. kuivia, tav. suoria, tuoksuttomia; silmusuomu on monesta suomusta yhteenkasvanut, huppumainen; vankat kärkisilmut puuttuvia. Korvakkeet ovat tav. epämukaisia, lehtimäisiä, lyhythaaroissa heikkoja, karisevia, pitkähaaroissa pysyviä, harvoin vesoista puuttuvia. Lehdet ovat kierteisesti, harvoin vastakkain; ruoti on tav. 0.3–0.5 kertaa lavan pituinen; lapa on 0.5–20 cm, 0.7–20 kertaa leveytensä pituinen, tasasoukka – munuaisenmuotoinen, soikea – kapean vastapuikea – suikea, kalju tai karvainen; suonipareja on tav. 8–10; hammas-, nysty-, nyhä- tai ehytlaitainen. Kukinta tav. ennen lehtien puhkeamista, joskus lehtien puhjetessa, harvoin lehtien puhjettua. Kukinto on 1–7 cm, liereä – pallomainen norkko, pensasmaisilla pajuilla kotavaiheen eminorkot ovat tav. 2–3 kertaisiksi pidentyneitä, pystyjä tai joskus nuokkuvia – velttoja; norkkosuomut ovat ehytlaitaisia, kellanvihreitä; suomut ovat kärjestä tav. punaisia, ruskeita, mustia tai kaksivärisiä, karvaisia tai kaljuja. Kukat ovat yksineuvoisia, kehättömiä, tav. hyönteispölytteisiä, mesiäisellisiä; sauvamaisia mesiäisiä tav. 1, harvoin 2 tai 3, tyvestä maljamaiseksi yhdistyneitä, mesiäiset ovat harvoin haarovia. Heteitä on tav. 2, 3 tai 5, harvoin 6–10 saman norkon eri kukissa; emejä 1 (2 vartaloa kokonaan tai osittain yhteenkasvaneita), luotteja 2; mesinystyjä tav. 2. Hedelmä 2 saumalla avautuva kota. Siemen lenninkarvainen, heti itävä.

Pajuja on usein mahdoton määrittää vesalehdistä, joiden muoto on tav. toisenlainen kuin kasvissa muutoin. Monet pajulajit voivat risteytyä, niissä on vaihtelevassa määrin kantalajien ominaisuuksia. Risteymien kukinnoissa voi olla emi- ja hedekukkia saman kasvin eri haaroissa, samassa norkossa, tai kaksineuvoisia kukkia. Risteymiä syntyy yhteisellä levinneisyysalueella, myös takaisinristeymiä, mutta niitä voi esiintyä myös yhteisen levinneisyysalueen ulkopuolella.

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: BIO-503 Suomen kasvisto ja kasvillisuus - Tunturit: tunturikankaat CC BY 4.0

Kasvumuoto

Maanmyötäinen, mattomaisia kasvustoja muodostava varpu.

Koko

1–5 cm korkea.

Varsi

Haarat ovat kaljuja ja ruskeita. Vuosikasvaimet ovat harvakarvaisia tai kaljuja. Silmut (2 mm) ovat kaljuja, silmusuomu on huppumainen.

Lehti

Lehdet ovat kierteisesti, korvakkeita ei ole. Lehtilapa (10–15 mm) on ehyt, sulkasuoninen, pyöreä, herttatyvinen, lanttokärkinen, hammaslaitainen, päältä vihreä, sileä ja kalju, alta vaaleanvihreä, korkosuoninen, toisinaan harvakarvainen.

Kukka

Kasvi on kaksikotinen ja se kukkii lehtien puhjettua. Kukinto on kokonaisena variseva norkko. Kukat ovat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Norkkosuomut ovat vaaleanruskeita, tummakärkisiä ja lyhytkarvaisia. Eminorkot ovat n. 15-kukkaisia, palhot ovat kaljuja ja keltaisia, sikiäin on kalju.

Hedelmä ja siemen

Hedelmä on kalju kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).

Lähde: Pinkka oppimisympäristö: BIO-503 Suomen kasvisto ja kasvillisuus - Tunturit: tunturikankaat CC BY 4.0

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana. Suomessa yhteensä

havaintoa

Lajiluettelo
Tieteellinen nimi
Salix herbacea
Auktorit
L.
Suositeltu yleiskielinen nimi
vaivaispaju
Tunniste
http://tun.fi/MX.38537
Taksonominen taso
laji
Esiintyminen Suomessa
Kokoelmanäyte Suomesta
Esiintymisen tyyppi
  • alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Uhanalaisuus Suomessa
  • 2019 NT – Silmälläpidettävät
  • 2010 LC – Elinvoimaiset
Asiantuntijat
  • Pertti Uotila
  • Henry Väre
DNA-viivakoodien lkm
Eliöryhmät
  • Putkilokasvit