Jokisalava – Salix ×fragilis
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Kauan sitten ihmistoiminnan vaikutuksesta syntynyt risteymä (S. alba x S. euxina), jota kasvaa alkuperäisen kaltaisena laajoilla alueilla Euroopassa. Viljellään usein lajikkeina, joista osa luokitellaan kujasalaviksi (S. fragilis f. fragilis), osa keltasalaviksi (S. x fragilis f. vitellina).
Kasvumuoto
Puu.
Koko
10-18 (-24) m pitkä.
Varsi
Monimuotoinen puu. Haaromiskulma yleensä suurempi kuin valkosalavalla (yli 50º). Haarat helposti katkeavia (fragilis = hauras).
Lehti
Lehdet kierteisesti, korvakkeet pieniä, kuihtuvia. Lehti ehyt, pitkänomainen, suippo tai pitkäsuippuinen, päältä tummanvihreä, alta sinertävä. Lehti nuorena tiheään silkkikarvainen, vanhemmiten kaljuuntuva. Lehtiruodit karvaisia, pieninystyisiä.
Kukka
Kaksikotinen, kukkii lehtien puhjettua. Kukinto norkko, kukat norkkosuomujen hangassa, kehättömiä, pieniä, mesinystyisiä. Viljelyssä on sekä hede- että emiklooneja.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä on kalju, pitkäperäinen kota. Siemenet ovat pieniä, tyviosa on pitkä ja valkohaiveninen (lenninhaiven).
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- jokisalava (suomi)
- grönpil (ruotsi)
- tulokas, satunnainen, havaittu 1980 tai myöhemmin
- korkeintaan (ehkä vähän kasvullisesti leviävä) maatulokas
- 2010 NA – Arviointiin soveltumattomat