Harjuhietaorvokki – Viola rupestris subsp. rupestris

Orvokit (Viola) ovat 1-, 2- tai tav. monivuotisia, matalia ruohoja. Lehdet ovat korvakkeellisia, ruodillisia; lapa on puikea, herttamainen, munuaismainen tai pyöreä, tav. nyhälaitainen. Kukat ovat kaksineuvoisia, nuokkuvia, vastakohtaisia; kukkaperällä on 2 kapean suomumaista esilehteä; verhiö ja teriö ovat 5-lehtisiä; verholehdissä on taapäinen tyvilisäke; terälehdissä on usein tummia pitkittäisjuovia (mesiviittoja); alimmassa terälehdessä on pussimainen kannus (teriökannus), joka suojaa 2:n alimman heteen kannusmaisia lisäkkeitä (hedekannukset). Monivuotisilla lajeilla on usein avautumattomia, umpipölytteisiä (kleistogaamisia) kukkia, jotka useimmiten ilmestyvät avopölytteisiä kukkia myöhemmin ja ovat niitä paljonkin pienempiä sekä teriöltään ja hetiöltään vajaita. Hedelmä on kota, joka avautuu äkisti kolmella liuskalla tai harvemmin hitaasti hajoamalla; siemenissä on rasvalisäke (elaiosomi). Kuvauksissa kukka tarkoittaa avopölytteistä kukkaa ja kannus teriökannusta.

Hietaorvokki on monivuotinen, rönsytön, lehtiruusukkeellinen orvokkikasvi, jota on Suomessa kaksi alalajia, harjuhietaorvokki (subsp. rupestris) ja pahtahietaorvokki (subsp. relicta).