Terve askel luontoon -hankkeen vieraslajiopas (pdf). 2019. Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ja WWF Suomi.

Halme, M. 2018. Kasvaako pihallasi japanintatar? Kasvi saattaa tunkeutua jopa talon perustuksiin seitsenmetrisillä juurillaan. Julkaistu: 19.4.2018.

Huusela-Veistola, E. ym. 2020. Ehdotus kansallisesti haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi. Valtioneuvoston kanslia. 138 sivua. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 32/2020.

Kuinka käsittelen ja hävitän vieraskasvijätettä? Ohjeita kotipuutarhureille, taloyhtiöille, talkoiden järjestäjille ja muille tahoille, joiden toiminnasta syntyy maltillisesti kasvijätettä. Vieraslajit.fi.

Ryttäri, T. & Teeriaho, J. 2020. Kurtturuusun, komealupiinin ja isojen tatarlajien levinneisyys Suomessa. Teoksessa: Huusela-Veistola, E. ym. 2020. Ehdotus kansallisesti haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi. Valtioneuvoston kanslia. s. 67-80. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 32/2020.

Kauranen, K. 2022. HAMK Opinnäytetyö: Haitallisten vieraskasvien hallinta ja torjuminen Suomessa ja Suomen naapurimaissa – Esimerkkinä isokokoiset tatarlajit.

Tuohimetsä ym. 2022. Haitalliset vieraskasvit ympäristössä – kuinka torjua tehokkaasti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 79/2022. 73 s.

YouTube. 25.6.2013. Video tatarkasvustojen vaikutuksesta taimenten kutusoraikkoihin. (englanniksi).

Alberternst, B. & Böhmer, H. J. 2011. NOBANIS – Invasive Alien Species Fact Sheet. Fallopia japonica. (englanniksi).

CABI. Invasive Species Compendium. Fallopia japonica (Japanese knotweed). (englanniksi).

Japanintatar – Reynoutria japonica