Kurjentatarta kasvaa Suomessa nykyisin vain Enontekiön suurtuntureilla. Se löytyi Suomelle uutena kesällä1889 Porojärviltä, Doskalharjilta ja Bičhosjávrilta.

Alavimmillaan kurjentatarta kasvaa alaoroarktisessa vyöhykkeessä 550 metrin korkeudella Áillahásvarrin lounaisrinteellä Áillahasjohkan varrella, ylimmillään tuhannessa metrissä keskioroarktisessa vyöhykkeessä Guonjarvárrin ja Duolljehuhputin ylänkötasanteella. Useimmat havainnot on täältä. Suomen runsaimmat esiintymät ovat Somášjávrin ympäristössä. Erityisen runsaasti kurjentatarta on Somášluoppalin lounaisreunalla kulkevan Poroharjunjakson lounaispuolella lampareiden sammalkasvustoissa, joissa on useita kymmeniä muutaman neliömetrin ja jopa puolen aarin kokoisia esiintymiä. Sitä kasvaa myös alueen suurissa lähteiköissä.

Hajatietoja on sieltä täältä Enontekiön suurtuntureilta, kuten Áillahásvarrilta, Haltin lipeiltä, Ridniltä (etenkin itään laskevalta rinteeltä), Govddosgáisilta, Govvdajohkan varrelta, Luohtojavrilta, Marfivárrilta, Meekonvárrilta, Pitsusjärveen laskeviltapuroilta, Seidejohhkan varrelta sekä Toskaljärven pohjoispuoleisen huurresammallähteikköissä, ja samalla alueella Suomen ainoan karstijoen partaalla.

Kurjentatar on löytynytmyös Utsjoen Nuorgamin kylästä Tenon varrelta. Täällä kasvi on ollut satunnainen, mahdollisesti vain kerran, vuonna 1956 tavattu.

Kurjentatar on eräs harvoista Enontekiö tuntureiden putkilokasveista, jota ei tapaa Kilpisjärven alueella.

Kurjentatar (tundrakurjentatar) – Koenigia islandica