Esimerkki uudelleen määritetyistä kasvisuvusta: Uudet tutkimukset ovat osoittaneet, että aiemmin yli satalajinen savikoiden suku tuleekin jakaa moneksi pienemmäksi suvuksi, jolloin hyvänheikinsavikka päätyy mehisavikoiden sukuun (Blitum).

Monet savikkalajit ovat ihmisen seuralaiskasveja, joita on käytetty aikojen saatossa ihmisravinnoksi tai eläinten rehuksi. Monia niistä – kuten harvinaista hyvänheikinsavikkaa tai kasvimaiden sitkeänä rikkaruohona tunnettua jauhosavikkaa – voidaan tuoreena käyttää salaatin tai pinaatin tapaan. Muista savikoista poiketen hyvänheikinsavikka on monivuotinen. Turpeaan juureensa varastoidun vararavinnon avulla se kasvattaa varteensa herkullisen meheviä, kolmiomaisia lehtiä. Villiyrttiharrastajan harmiksi se on kuitenkin rauhoitettu Ahvenanmaalla, missä sitä varmimmin voisi Suomessa tavata.

Jauhosavikan (Chenopodium album) siemeniä puolestaan käytettiin pula-aikana hätäruokana ja jauhojen jatkeena. Savikoiden erinomainen siementuottokyky voi olla iso riesa ja siksi jauhosavikka onkin puutarhurille kukkapenkissä erityisen sitkeä vastus: yksi ainoa yksilö voi tuottaa noin 3 000 siementä, joiden itävyys säilyy maassa yli kymmenen vuotta.

Savikoihin kuuluu myös trendikäs, alun perin inkakulttuurin kesyttämä kvinoa (Chenopodium quinoa), jonka siemenet sisältävät runsaasti kivennäisaineita ja elimistölle välttämättömiä aminohappoja. Kvinoan siemen on jopa niin ravitseva, että 1990-luvun alussa se valittiin Nasan tutkijoiden vertailussa parhaaksi ruoaksi pitkille avaruuslennoille! Koska se ei viljojen tavoin kuulu yksisirkkaisiin heinäkasveihin, se sopii erinomaisesti ravinnoksi myös keliaakikoille.

Hyvänheikinsavikka – Blitum bonus-henricus