Tunturikoivu – Betula pubescens subsp. czerepanovii
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Yleiskuvaus
Tunturikoivu on tavallisesti pieni, monirunkoinen ja mutkainen puu. Se kasvaa 2-8 metriä korkeaksi. Tunturikoivu kukkii alkukesällä paksujen ja sahalaitaisten lehtien puhjettua. Se on kausivihanta puu eli se tiputtaa lehtensä syksyllä.
Kasvumuoto
Kausivihanta puu.
Koko
2–8 m korkea.
Varsi
Tavallisesti monirunkoinen ja mutkainen. Kuori on sileä, valkoinen, kellertävä tai ruskehtava, ei paksua tummaa tyvikaarnaa. Vuosikasvaimet ovat karvaisia ja nystyttömiä. Uloimpien haarojen kärkiosat ovat joskus riippuvia.
Lehti
Lehdet kierteisesti, lehtilapa on ehyt, 1,5–6 cm pitkä, puikea, lyhytsuippuinen, paksu ja sahalaitainen. Syysväri on oranssi. Silmut tylppiä.
Kukka
Yksikotinen, lehtien puhjettua kukkiva. Kukinto on lukuisten 2- tai 3-kukkaisten pikkuviuhkojen muodostama norkko. Kukat ovat yksineuvoisia, pieniä, kehättömiä tai kehä vähäinen, hede- ja emikukat eri norkoissa.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä siivekäs, pieni, litteä pähkylä. Pähkylä kärjestä karvainen, siivet pähkylän levyiset. Hedelmänorkot hedelmien varistessa hajoavia.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
- tunturikoivu (suomi)
- fjällbjörk (ruotsi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
- 2010 LC – Elinvoimaiset
- Mikko Piirainen
- Putkilokasvit