Isonokkonen (- nokkonen
? ) – Urtica dioica
- nokkonen
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet

Kasvumuoto
Monivuotinen poltinkarvallinen ruoho.
Koko
30–200 cm korkea.
Varsi
Varsi on nelisärmäinen, tavallisesti haaraton. Etelännokkonen (ssp. dioica) on poltinkarvallinen ja hapsikarvallinen, pohjannokkonen (ssp. sondenii) kalju tai harvakarvainen, vain yksittäisiä poltinkarvoja.
Lehti
Lehdet ovat vastakkain, ehyitä ja sahalaitaisia. Lehtilapa on 4–15 cm pitkä, 2–3 kertaa leveytensä pituinen, tummanvihreä, puikea ja pitkäkärkinen, kärkihammas ulottuu viereisiä paljon pidemmälle. Lehtiruoti on enintään 1/2 lavan pituudesta. Etelännokkosen lehtiruodeissa ja lehtisuonten alapinnalla on tavallisesti poltinkarvoja.
Kukka
Kukinnot ovat lehtihankaisia, norkkomaisia, 4–8 cm pitkiä, lehtiruotia pidempiä. Kukat ovat pieniä, vihertäviä ja yksineuvoisia. Kehä on nelilehtinen, verhiömäinen.
Hedelmä ja siemen
Hedelmä on kahden sisemmän kehälehden suojaama pähkylä.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana. Suomesta yhteensä
- isonokkonen (suomi)
- brännässla (ruotsi)
- nokkonen (suomi)
- alkuperäinen, vanhaa perua, vakiintunut
Putkilokasvien toiminnallinen monimuotoisuus – SUMI-hankkeessa 2022 laadittu luettelo ?
- 2019 LC – Elinvoimaiset
- 2010 NE – Arvioimatta jätetyt
- Pertti Uotila
- Putkilokasvit