Rikkileinikki – Ranunculus sulphureus

Suomessa rikkileinikkiä on pirstoutuneesti Enontekiön suurtuntureilla: Kuonjarvarrilla, Loassonibballa, Ridnillä, Pihtšosjavrin luona sekä Vardoaivilla. Rikkileinikin kannan koko Suomessa on alle 1500 yksilöä. Duolljehuhputin ja Kuonjarvárrin välisen harjanteen esiintymä (yli 50 yksilöä) on nykyisin jotakuinkin samankokoinen kuin löydettäessä 1936. Loassonibban esiintymä on ollut 1950-luvulla lähtien noin sata kasvia. Haltin eteläpuolelta Ridnitšohkkanlän sirinteellä kasvoi 1958 noin 200 yksilöä, joista noin puolet oli kukkivia. Esiintymä oli ennallaan vuonna 2011. Varddoaivilta laskettiin vuonna 2005 lähes1000 kukkivaa versoa.

Rikkileinikin levinneisyys on arktis–sirkumpolaarinen, ja kasvi on arktisimpia maassamme. Fennoskandiassa sitä kasvaa paikoitellen, vain Kölivuoriston pohjoisosassa Tornion Lapista Ruijaan. Sitä on myös Kuolan tuntureilla.