Rantakäärme Natrix natrix

Rantakäärme on vaaraton eteläisessä Suomessa esiintyvä käärme, jonka tapaa helpoiten vesistöjen rannoilla.

Yleiskuvaus

Rantakäärme on Suomen suurin käärme. Se kasvaa yleensä 75–90 cm mittaiseksi, mutta suurin kotimainen yksilö on ollut 134 sentin pituinen.

Käärmeen selkäpuoli on oliivinvihreä, harmaanvihreä tai ruskeanharmaa. Tummassa selässä voi olla vielä tummempia täpliä. Myös täysin mustia yksilöitä tavataan. Selvimmän lajituntomerkin muodostavat kaulalla sijaitsevat kellertävät "korvaläiskät", jotka usein näkyvät jo kauas. Niiden väritys voi vaihdella valkean ja oranssin välillä, tai pikimustilta yksilöiltä ne voivat puuttua kokonaan.

Pää on pyöreämuotoinen, ja silmäterä on pyöreä, mitkä ovat hyviä tuntomerkkejä lajin erottamiseen kyystä. Rantakäärmeellä ei ole kyylle tyypillistä sahalaitakuviota, vaan sen selkäpuoli on tasavärinen. Myös eläimen yleisessä muodossa ja pään suomujen koossa ja muodoissa on eroja joilla lajit voi lähempää tarkasteltuna erottaa toisistaan. Kangaskäärmeeseen rantakäärmettä tuskin tulee missään tapauksessa sekoitettua, niin erilaiset näiden lajien ulkonäkö ja elinympäristö ovat.

Alkuperä ja yleislevinneisyys

Suomessa rantakäärmettä tavataan maamme eteläisissä osissa, ja yleinen se on vain maamme lounaisissa osissa, etelärannikolla ja järvialueilla Kristiinankaupungin ja Savonlinnan korkeudelle saakka. Pohjoisimmat yksittäiset havainnot ovat kuitenkin Oulun korkeudelta saakka.

Elintavat

Rantakäärme on päiväaktiivinen laji. Se paistattelee auringossa usein pitkiäkin aikoja paikallaan. Sammakkoeläinten ja kalojen lisäksi rantakäärmeet syövät myös jyrsijöitä ja toisinaan linnunpoikasia. Saalistaessaan käärme liikkuu aktiivisesti sekä maalla, että vedessä.

Rantakäärmeen horros alkaa elo–syyskuussa. Tyypillisiä talvehtimispaikkoja ovat rantojen läheisyydessä sijaitsevat kivikot ja louhikot. Keväällä käärmeet ilmaantuvat paistattelemaan kevättä huhtikuun–toukokuun vaihteessa.

Rantakäärmeiden paritteluaika alkaa horroksen päätyttyä huhti–toukokuussa. Munat kuoriutuvat elo-syyskuun vaiheessa.

Rantakäärme on myrkytön ja ihmiselle ja kotieläimille harmiton. Laji on Suomessa rauhoitettu, joten sitä ei saa tappaa tai vahingoittaa.

Elinympäristö

Rantakäärmettä tavataan pääasiassa vesistöjen rannoilla, mutta etenkin aiempina vuosikymmeninä myös mm. karjapihoilla. Hyvä rantakäärmeympäristö on ranta jossa on runsaasti kasvillisuutta, aurinkoinen paistattelupaikka ja sopivaa kivikkoa yöpymis-, ja piiloutumispaikaksi. Rantakäärmeen voi löytää niin meren, järven kuin joenkin rannalta.

Ensisijainen
  • R – Rannat
Toissijaiset
  • I – Perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt
  • K – Kalliot ja kivikot
  • M – Metsät
  • S – Suot
?
Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Niina & Joonas Gustafsson (Sammakkolampi.fi) ja Markus Piha (Luomus)

CC BY 4.0