Rupilisko (rupimanteri) – Triturus cristatus
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
- M – Metsät
- I – Perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt
- Vs – järvet ja lammet
- Va – lampareet ja allikot (myös rimmet)
- R – Rannat
- S – Suot
- Vakiintunut
- Terhivuo, Juhani 1981: Provisional atlas and population status of the Finnish amphibian and reptile species with reference to their ranges in northern Europe. -- Annales Zoologici Fennici 18: 139-164.
LINKKI - Terhivuo, J. 1993: Provisional atlas and status of populations for the herpetofauna of Finland in 1980-92. -- Annales Zoologici Fennici 30:55-69.
LINKKI - Terhivuo, Juhani & Koli, Lauri 1977: Suomen sammakkoeläinten ja matelijoiden levinneisyyden kartoitus. -- Luonnon Tutkija 81: 139-148.
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Esiintyy havaintodatan perusteella – ei asiantuntijan arvioima
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Vaikka rupimanteri on Euroopassa laajalle levinnyt, on se Suomessa hyvin harvinainen. Sitä tavataan ainoastaan Ahvenanmaalla sekä maamme kaakkoisissa ja itäisissä osissa. Eniten havaintoja manneralueelta on Parikkalan seudulta, ja siitä pohjoiseen Värtsilään saakka, mutta yksittäisiä havaintoja tunnetaan myös aina Kolilla ja Nilsiässä saakka. Nämä kaakkoiset populaatiot lienevät venäläisen kannan ääriesiintymiä, kun taas Ahvenanmaan populaatio on tullut Ruotsista.
Kuvaustekstin laatijat:
Niina & Joonas Gustafsson (Sammakkolampi.fi) ja Markus Piha (Luomus)
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja