Rupikonna on pääasiassa hämäräaktiivinen. Kutuaikana, sateen jälkeen, sekä heti muodonvaihdoksen jälkeen konnat liikkuvat myös päivisin, mutta muutoin konnaa ei monesti valoisana aikana näe.

Lisääntymisajan ulkopuolella rupikonna elää reviirillään. Päivät se viettää yleensä vakiintuneessa kolossa ja kiertää öisin ruokaa etsimässä. Rupikonna saalistaa monenlaisia selkärangattomia. Laji asustaa maanpinnan rajassa, eikä juuri kiipeile. Toisinaan rupikonnat kaivautuvat pehmeään maaperään päivän viettoon tai kosteuden perään.

Rupikonnan horros alkaa syys-lokakuussa. Ne talvehtivat valtaosin maakoloissa, mutta myös vedessä talvehtivia rupikonnia tavataan usein. Toisinaan rupikonnat hakeutuvat ulkorakennuksiin ja kellareihin etsimään sopivaa talvehtimispaikkaa. Keväällä konnat lähtevät liikkeelle huhti–toukokuussa.

Lisääntymiskausi alkaa horroksen jälkeen, jolloin konnat matkaavat tuttuun lisääntymispaikkaansa, joskus pitkienkin matkojen päähän. Rupikonna laskee munansa lampiin, suojaisiin järvenlahtiin ja muihin ei aivan mataliin vesiin. Munat lasketaan 3–6 metriä pitkiksi nauhoiksi joita syntyy aina kaksi rinnakkain. Nauhat, joissa voi yhteensä olla 2 000–7 000 munaa naaras kieputtaa vesikasvien ympärille. Munavaihetta seuraa toukkavaihe, jolloin nuijapäät uivat usein suurina parvina. Muodonvaihdos konnaksi tapahtuu Etelä-Suomessa kesällä–loppukesällä, jolloin pikkukonnat siirtyvät pois vesiympäristöistä, ja niitä voi tuolloin tavata vesistöjen lähellä suuria määriä.

Rupikonna – Bufo bufo