Naakka pesii suurimmassa osassa Eurooppaa Välimereltä pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle, se puuttuu mantereen pohjoisimmista osista. Levinneisyys jatkuu Itä-Euroopasta pitkälle Keski-Aasiaan (BirdLife International 2021). Suomessa naakan yhtenäinen pesimäalue ulottuu Pohjois-Karjalaan ja Ouluun, pohjoisempana pesimäkanta on harvempi. Sen tyypillistä pesimäympäristöä ovat kaupungit, kirkonkylät ja maatalousympäristöt, pesimäkannan kooksi on arvioitu noin 110 000 paria (Valkama ym. 2011).

Esiintyminen Haliaksella

Naakka on tyypillinen osittaismuuttaja, osa pesimäkannasta muuttaa etelämmäs, osa jää pesimäalueille talvehtimaan. Haliaksella naakka on säännöllinen läpimuuttaja, se ei pesi aseman alueella, mutta Hangon kaupungissa pesiviä lintuja näkee usein Tulliniemestä. Esiintyminen painottuu syksylle, syyskuun puolivälistä marraskuun alkuun. Päämuutot ovat näyttäviä, lokakuun alussa tai puolivälissä asemalta käsin voi nähdä tuhansien yksilöiden päiväsummia. Kevätmuutto on huomattavasti vaatimattomampaa, etelämpänä talvehtineet naakat palaavat takaisin pesimäpaikoilleen helmikuun lopulta alkaen. Rengastustietojen perusteella naakat muuttavat lounaaseen, rengaslöydöt painottuvat Etelä-Ruotsiin ja Tanskaan (Valkama ym. 2014).

Naakka – Coloeus monedula

Ei tyyppinäytteitä

Tyyppinäytteet

Ei kansallisia tieteellisiä kokoelmanäytteitä

Kansalliset tieteelliset kokoelmanäytteet