Harakka – Pica pica
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
- BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
LINKKI
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Harakka on hyvin laajalle alueelle levinnyt laji, sitä tavataan suurimmassa osassa Euraasiaa, se puuttuu lähinnä mantereen arktisimmilta ja trooppisimmilta seuduilta (BirdLife International 2021). Suomessa harakka pesii lähes koko maassa ja usein ihmisen läheisyydessä, kuten taajamissa, kaupunkien puistoissa, maaseutuympäristöissä, mutta myös nuorissa tiheissä metsiköissä. Pesimäkannan kooksi on arvioitu noin 140 000 – 200 000 pesivää paria (Valkama ym. 2011).
Esiintyminen Haliaksella
Harakka on Haliaksella säännöllinen läpimuuttaja ja se pesii säännöllisesti Hangon kaupungin alueella. Harakka on tyypillinen paikkalintu, joka pysyttelee pesimäseuduillaan vuoren ympäri. Rengastustietojen perusteella harakat eivät liiku kovin pitkiä matkoja, suurin osa rengaslöydöistä on alle 50 km päästä alkuperäisestä rengastuspaikasta (Valkama ym. 2014).
Harakoiden esiintyminen Haliaksella keskittyy syksylle, syyskuun puolivälistä marraskuun puoliväliin. Se on melko harvalukuinen, mutta parhaina päivinä asemalta voi nähdä muutamien kymmenien lintujen päiväsummia. Vielä vaatimattomampi kevätkauden liikehdintä ajoittuu maaliskuun alusta huhtikuun puoliväliin. Harakka on pesinyt kahdesti aseman alueella. Oletettavasti suurin osa Haliaksella näkyvistä harakoista on nuoria lintuja, kuten monilla muillakin varislinnuilla (Lehikoinen ym. 2015).
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja