Närhi Garrulus glandarius

Suomalainen taksoni
Kyllä
Esiintyminen Suomessa
Julkaistu tieto Suomesta
Ensisijainen elinympäristö
  • Mk – kangasmetsät
Toissijainen
  • Ml – lehdot (myös kuusivaltaiset)
Esiintymisen tyyppi
  • Vakiintunut
  • BirdLife-kategoria A (ilm. luonnonvaraisena tavattu ainakin kerran v. 1949 jälkeen)
  • Säännöllinen pesijä
Julkaisu esiintymisestä
  • BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
    LINKKI

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

ruutua
Havaintojen lkm
  • Yhteensä ruutua

Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.

  • Esiintyy havaintodatan perusteella – ei asiantuntijan arvioima

Alkuperä ja yleislevinneisyys

 

Närhi on laajalle levittäytynyt laji, se pesii suurimmassa osassa Eurooppaa ja Lähi-itää, levinneisyyden jatkuessa Etelä-Venäjän ja Pohjois-Kazakstanin kautta Kiinan itäosiin, Koreaan ja Japaniin (BirdLife International 2021). Suomessa närhi pesii suurimmassa osassa maata, yhtenäinen levinneisyysalue yltää Lapin keskiosiin asti. Se pesii monenlaisissa metsissä, erityisesti havumetsissä ja havupuuvaltaisissa sekametsissä. Pesimäkanta on arvioitu 120 000 – 160 000 parin suuruiseksi (Valkama ym. 2011).

 

Esiintyminen Haliaksella

Närhi on tyypillinen vaelluslintu. Se on pääsääntöisesti paikkalintu, suurin osa linnuista pysyttelee vuoden ympäri pesimäseuduillaan, mutta joinain vuosina närhet voivat esiintyä esimerkiksi muutonseurantapaikoilla poikkeuksellisen runsaina. Vaelluslintujen liikehdintä on epäsäännöllistä, laajuus ja voimakkuus vaihtelevat vuodesta toiseen esimerkiksi ravintotilanteen, tai närhen tapauksessa vuosittaisen lisääntymismenestyksen mukaan.

Haliaksella närhen esiintyminen painottuu syksylle, parasta aikaa närhimuuttojen näkemiseen on syyskuun loppu ja lokakuun alkupuolisko. Rengastusten perusteella valtaosa Haliakselle saapuvista närhistä on juuri nuoria lintuja (Lehikoinen ym. 2015). Huippupäivinä Haliaksella voi nähdä useiden satojen tai jopa tuhansien närhien päivämuuttoja. Rengastusten perusteella närhet saapuvat Haliakselle usein aamupäivän aikana, muutama tunti auringonnousun jälkeen (Lehikoinen ym. 2011).

Närhi karttaa yhtenäisiä merialueita, jolloin lintujen liikehdintä keskittyy esimerkiksi niemenkärkiin. Yhtenäisten merialueiden väistäminen näkyy erityisen hyvin rengastusaineistossa, Suomessa rengastetuista närhistä on vain yksittäisiä löytöjä Suomen ulkopuolelta (Valkama ym. 2014). Ensimmäisenä elinvuotenaan närhet voivat kuitenkin siirtyä useita satoja kilometrejä ja ilmeisesti osa närhistä suuntaa Haliakselta itään. Asemalla 9.10.2019 rengastettu närhi löydettiin joulukuussa 2020 elävänä Venäjältä Äänisen rannalla sijaitsevasta kylästä, yhtämittaista matkaa Hangosta kertyy 693 km, tämä on suomalaisista rengastetuista närhistä pisin rengaslöydöllä varmistettu siirtymä sekä itäisin siirtymä.

 

Lähde: Laji.fi lajikuvaukset
Kuvaustekstin laatijat:

Aki Aintila

 

CC BY 4.0

Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja