Kottarainen – Sturnus vulgaris
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
LINKKI
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Kottaraisen luontainen levinneisyys kattaa Euraasian, mutta ihmisen toimesta se on levinnyt kaikille mantereille Etelämannerta lukuun ottamatta. Pohjois-Euroopan kanta muuttaa talvehtimaan pääasiassa Keski-Eurooppaan ja Välimeren alueelle (HBW Alive 2019). Kottarainen pesii aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta koko Suomessa (Valkama ym. 2011).
Esiintyminen Haliaksella
Haliaksella kottarainen on yleinen muuttolintu sekä keväällä että syksyllä. Keväisin havaitaan joitakin kymmeniä yksilöitä päivässä, syksyisin joitain satoja. Rengastuksia kottaraisista kertyy vähän. Kottarainen ei pesi aseman alueella, vaikka yksittäinen pesimähavainto onkin. Muualla Hangon alueella kottarainen sitä vastoin kuuluu pesimälinnustoon (Valkama ym. 2011).
Kevätmuutto alkaa maaliskuun alkupuolella ja huipentuu maalis-huhtikuun taitteeseen. Kevätmuuton mediaani on aikaistunut muutaman päivän 1980-90-luvuilta. Syysmuutto on kottaraisella kaksivaiheinen. Osa linnuista aloittaa niin kutsutun välimuuton jo kesällä, joka huipentuu Haliaksella elokuun loppupuolella. Toinen muuttovaihe käynnistyy syyskuun lopulla ja huipentuu lokakuun puolivälin jälkeen (Valkama ym. 2014).
Rengastusten perusteella aikuisten lintujen ajoitus välimuuton osalta on aikaisempi kuin nuorilla linnuilla. Sukupuolten muutonajoituksessa ei ole suurta eroa (Lehikoinen ym. 2015). Aikuiset linnut myös suuntaavat pidemmälle, jopa Pohjois-Saksaan asti, kun nuoret jäävät pääasiassa Baltiaan (Valkama ym. 2014). Varsinaiset talvehtimisalueet sijaitsevat Länsi-Euroopan rannikolla ja Brittein saarilla, jonne toinen aalto suuntaa nopeammalla tahdilla.
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja