Yleislaji

Pikkuvarpunen on joustava ja liikkuvainen laji, ja sen pesimäkanta on moninkertaistunut 2000-luvulla. Pikkuvarpunen on joustava pesäpaikkansa suhteen, vaikka onkin kolopesijä. Se pesii monenlaisiin koloihin, kuten linnunpönttöihin, puunkoloihin ja sähkölinjojen onttoihinmetallirakenteisiin. Se ei kilpaile varpusen kanssa samoista pesäpaikoista, sillä pikkuvarpunen pesii harvemmin varpusten suosimiin rakennusten koloihin. Pikkuvarpunen on myös ravintonsa suhteen joustava ja vierailee usein linturuokinnoilla. Lisäksi pikkuvarpunen on liikkuvaisempi kuin varpunen, ja se voi esimerkiksi talvella vierailla useiden ruokintojen alueella laajemmalla alueella.

Tiesitkö tämän?

Pikkuvarpusen runsastuminen on ollut hurjaa. Sen salaisuutena on suuret poikueet ja se, että pari voi saada jopa kolme poikuetta kesässä. Eteläisenä lajina pikkuvarpunen on hyötynyt ilmastonmuutoksesta, ja yleislajina se käyttää ravintoa monipuolisemmin kuin varpunen. Vielä 1970-luvulla sitä tavattiin lähinnä Suomen itäosissa ja Ahvenanmaalla. Nykyään pikkuvarpusta tavataan koko maassa, pohjoisimmat parit pesivät Kilpisjärvellä ja Utsjoella asti!

Pikkuvarpunen – Passer montanus