Varpusen pesimäalue käsittää kaikki mantereet lukuun ottamatta Etelämannerta. Varpunen on tyypillisesti paikkalintu, mutta varsinkin nuoria yksilöitä lähtee syksyisin liikekannalle. Pesimäalue ulottuu koko maahan, keskittyen ihmisasutuksen läheisyyteen (Valkama ym 2011). Varpusen kanta on taantunut yli 70% 1980-luvun alusta (Lehikoinen ym. 2023). Sama trendi on havaittavissa monissa muissa EU-maissa (PECBMS 2024).

Esiintyminen Haliaksella

Haliaksella varpunen on nykyään harvalukuinen vieras. Keväisin harvat havainnot painottuvat huhti- toukokuulle. Haliaksella valtaosa varpusrengastuksista tapahtuu vähintään pari kolme tuntia auringonnousun jälkeen, joten varpunen ei ole liikehtiessään kovin aamuvirkku (Lehikoinen, ym. 2011). Varpunen ei pesi Tulliniemessä, mutta on säännöllinen pesimälaji Hangon kaupungin alueella. Haliaksen varpushavainnot keskittyvät syksyyn, liikehdintä alkaa jo keskikesällä. Muutto- ja rengastusaineiston perusteella varpusten esiintymisellä on selkeä piikki elokuun alkupuolella. Toinen selkeämpi havaintopiikki ajoittuu lokakuun alkupuoliskolle. Suppean rengastusaineiston perusteella kiertelevät yksilöt ovat pääasiassa nuoria lintuja (Lehikoinen ym. 2015). Tätä tukee kirjallisuudessa oleva tieto, että nuoret varpuset voivat liikkua syksyn aikana jopa yli sata kilometriä (Valkama ym. 2014).

Varpunen – Passer domesticus

Ei tyyppinäytteitä

Tyyppinäytteet

Ei kansallisia tieteellisiä kokoelmanäytteitä

Kansalliset tieteelliset kokoelmanäytteet