Pikkukäpylintu on holarktinen laji, joka esiintyy laajoilla alueilla Euraasian ja Pohjois-Amerikan havumetsävyöhykkeellä. Pääsääntöinen levinneisyysalue Euraasiassa ulottuu Fennoskandiasta Itä-Aasiaan, mutta sitä tavataan myös Länsi- ja Etelä-Euroopan sekä Lähi-idän havumetsäalueilla (BirdLife International 2022). Suomessa se esiintyy suurimassa osassa maata pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Voimakkaat kannanvaihtelut ovat lajille tyypillisiä, määrät vaihtelevat kuusen siemensadon mukaan, ja linnut voivat liikkua jopa tuhansien kilometrien matkoja pesimäkausien välillä sopivia ravinto-olosuhteita etsien. Samoin talvikausien määrät vaihtelevat ravintotilanteen ja vaellusten mukaan. Pesimäkanta vaihteleekin arviolta 50 000 ja 400 000 parin välillä (Valkama ym. 2011). Suomessa rengastettuja pikkukäpylintuja on löydetty niin Pohjois-Italiasta kuin läntiseltä Venäjältä, kuvastaen hyvin lajin nomadimaista käyttäytymistä (Valkama ym. 2014).

Esiintyminen Haliaksella

Haliaksella pikkukäpylintua tavataan ympäri vuoden. Havaintomäärissä on runsaasti vuosien välistä vaihtelua, kuten Suomen pesimäkannassakin (Lehikoinen ym. 2023). Pikkukäpylintu on hyvin aikainen pesijä ja voimakkaimmat pesintöjen jälkeiset vaellukset havaitaan loppukeväästä ja alkukesästä, jolloin Haliaksellakin havaitaan lajin runsaimmat määrät. Heinäkuu on Haliaksella usein lajille hiljaista aikaa, vaellusliikehdintää havaitaan taas elokuulta loka-marraskuulle. Huippumuutot yltävät yli tuhannen yksilön päiväsummiin.

Pikkukäpylintu – Loxia curvirostra