Urpiainen – Carduelis flammea
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Mt – tunturikoivikot (pois lukien tunturikoivulehdot)
- Sr – rämeet
- Ml – lehdot (myös kuusivaltaiset)
- Mk – kangasmetsät
- Vakiintunut
- BirdLife-kategoria A (ilm. luonnonvaraisena tavattu ainakin kerran v. 1949 jälkeen)
- Säännöllinen pesijä
- BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
LINKKI
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Esiintyy havaintodatan perusteella – ei asiantuntijan arvioima
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Urpiainen pesii laajalla alueella pohjoisella pallonpuoliskolla. Urpiaisen alalajeista Suomessa esiintyy yleisimpänä nimialalaji, mutta etelämpänä Euroopassa tavattava cabaret-alalaji on hiljalleen laajentanut levinneisyysaluettaan 2000-luvulla. Urpiaisella esiintyy voimakkaita kannanvaihteluita koivun ja kuusen siemensadon mukaan (BirdLife International 2018, Valkama ym. 2011).
Esiintyminen Haliaksella
Urpiainen kuuluu Haliaksen pesimälajistoon, vuosittain keskimäärin yhden parin voimin. Cabaret-alalajin levittäytyminen Suomeen näkyy myös Haliaksella, 2000-luvulta alkaen alalajin edustajia on pesinyt aseman alueella (Lehikoinen & Lindholm 2009).
Urpiainen on runsaslukuisin erityisesti loka-marraskuussa, mutta runsaus vaihtelee koivun ja kuusen siemensadon mukaan. Rengastustietojen perusteella nuoret linnut muuttavat aikaisemmin kuin vanhat (Lehikoinen ym. 2015). Syksyllä urpiaisia saattaa saapua Haliakselle hyvinkin kaukaa, sillä rengastustiedot paljastavat yksilöiden liikkuvan hyvinkin laajoilla alueilla, Suomessa rengastetusta urpiaisesta on löytö aina Kiinasta asti (Valkama ym. 2014)
Keväällä laji on harvalukuisempi, rengastusaineiston perusteella urpiaiset muuttavat keväällä pääosiin huhtikuun alussa. Vanhat linnut saapuvat ennen edellisenä vuonna kuoriutuneita yksilöitä, ja niiden muuttokausi on lyhyempi (Lehikoinen ym. 2016).
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja