Viherpeippo – Carduelis chloris
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
- Ip – puistot, pihamaat ja puutarhat
- Iv – viljelymaat
- Mk – kangasmetsät
- Ml – lehdot (myös kuusivaltaiset)
- Vakiintunut
- BirdLife-kategoria A (ilm. luonnonvaraisena tavattu ainakin kerran v. 1949 jälkeen)
- Säännöllinen pesijä
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Esiintyy havaintodatan perusteella – ei asiantuntijan arvioima
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Viherpeippo pesii laajalla alueella Euroopassa ja Länsi-Aasiassa. Laji on pääasiassa paikkalintu, mutta osa Pohjois-Euroopan pesimäkannoista muuttaa etelämmäksi talvisin. Suomessa laji pesii koko maassa, mutta laji välttelee yhtenäisempiä metsäalueita ja tunturipaljakoita. Kanta on runsain eteläisessä Suomessa ja pohjoisen kanta on harva (Valkama ym. 2011).
Esiintyminen Haliaksella
Viherpeippoa tavataan Haliaksella ympäri vuoden. Viherpeippo on säännöllinen talvehtija Hangossa ja Haliaksellakin talviruokintojen turvin. Runsaimmillaan laji on muuttokausilla, etenkin syksyisin. Viherpeippo on aikainen kevätmuuttaja, muutto käynnistyy jo maaliskuun puolivälissä ja päämuutto ajoittuu normaalisti huhtikuun alkuun. Laji voi aloittaa pesinnän hyvin aikaisin ja ensimmäiset pesäpoikaset on rengastettu asemalla jo huhtikuun lopulla! Viherpeippo pesiikin Suomessa useamman kerran ja poikueilla on myös havaittavissa kesäliikehdintää, joka erottuu etenkin paikallismäärissä heinäkuisien määrien tilapäisenä runsastumisena. Syyskuussa viherpeippo on asemalla harvalukuisimmillaan, jolloin linnut lienevät sisämaassa tankkaamassa loppusyksyn syysmuuttoa varten. Lajin syksyinen päämuutto havaitaan lokakuun puolivälissä ja muutto jatkuu aina marraskuun alkuun asti. Parhaimpina muuttopäivinä voidaan nähdä satoja, jopa yli tuhat muuttajaa, ja Halias on Suomen parhaimpia viherpeippomuuttojen paikkoja. Nuorilla linnuilla koiraat muuttavat keskimäärin pari päivää myöhemmin kuin naaraat (Santaharju 2016, Lehikoinen ym. 2017).
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja