Peltosirkku – Emberiza hortulana
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
- BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
LINKKI
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Peltosirkun levinneisyysalue ulottuu Euroopasta pitkälle Aasian puolelle, aina Mongoliaan asti. Talvehtimisalueita sijaitsee laikuittain Afrikan länsirannikolla, sekä Nigeriassa ja Etiopiassa. Peltosirkku on avomaiden laji, Suomessa se pesii erilaisissa peltoympäristöissä vaatien sekä avointa peltotilaa että korkeampia laulupaikkoja. Pesimäalueet keskittyvät etelä- ja länsirannikolle. Muualla levinneisyysalueellaan peltosirkku on paahteisten puoliavoimien alueiden laji. Suomen pesimäkanta on ollut enimmillään noin 200 000 parin suuruinen, nykyään noin kymmenesosa siitä (Birdlife International 2019, Valkama ym. 2011).
Esiintyminen Haliaksella
Peltosirkku on yksi Suomen pesimälinnuston voimakkaimmin taantuneista lajeista ja yksi uhanalaistuvan linnuston symboleista. Haliaksella peltosirkkua tavataan vuosi vuodelta harvalukuisempana läpimuuttajana. Kevätmuutto ajoittuu huhtikuun lopulta kesäkuun alkuun ja syysmuutto elokuun alusta syyskuun alkuun. Toukokuun alkupuolisko ja elokuun loppu ovat todennäköisempiä ajankohtia lajin havaitsemiseen Haliaksella. Peltosirkut havaitaan usein muuttolennossa, keväisin voi myös kuulla koiraiden laulua niiden levähtäessä muutolta. 1980-luvun huippumuutot ovat kattaneet useita kymmeniä yksilöitä, mutta 2020-luvulla on havaittu vain yksittäisiä yksilöitä per vuosi.
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja