Kirjosieppo – Ficedula hypoleuca
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
LINKKI
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Kirjosiepon levinneisyysalue kattaa suurimman osan Euroopasta, painottuen pohjois- ja itäosiin, sekä osia Keski-Aasiasta. Suomessa kirjosieppo esiintyy koko maassa, asuttaen erilaisia lehti- ja sekametsiä, jopa tunturikoivikkoa, sekä kulttuuriympäristöjä, kunhan sopiva pesäkolo löytyy. Kirjosieppo on Suomen yleisimpiä pönttöpesijöitä, jonka kannanarvio vaihtelee 250 000 ja 750 000 parin välillä. Laji talvehtii Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa melko kapealla, Gambiasta Kongoon ulottuvalla vyöhykkeellä (Birdlife International 2019, Valkama ym. 2011).
Esiintyminen Haliaksella
Haliaksella kirjosieppo on säännöllinen pesimälaji ja läpimuuttaja. Kevään ensimmäiset kirjosiepot saapuvat Haliakselle huhtikuun lopussa, ja päämuutto havaitaan toukokuun puolivälissä. Rengastusaineiston perusteella koiraat muuttavat keväällä keskimäärin neljä päivää ennen naaraita (Lehikoinen ym. 2016). Kirjosieppo on muiden sieppojen tapaan yömuuttaja, jonka rengastusten vuorokausirytmi painottuu aamun ensi tunteihin. Keväällä kirjosieppoja rengastetaan runsaasti vielä jopa kuusi tuntia auringonnousun jälkeen, jolloin linnut liikkuvat aktiivisemmin päiväsaikaan kevätmuuton aikana (Lehikoinen ym. 2011).
Kesäkuun lopun ja heinäkuun alun harvat havainnot koskevat aseman alueella pesiviä yksittäisiä pareja. Syysmuutto käynnistyy jo heinäkuun lopussa, ja yksilömäärät kasvavat suhteellisen nopeasti elokuun puoliväliin ajoittuvaa päämuuttoa kohti. Syysmuutto on nopeasti ohi, viimeisiä yksilöitä nähdään syyskuun alkupuoliskolla, ja kuun loppuun mennessä kirjosiepot ovat jo poistuneet Suomesta. Nuoret ja vanhat kirjosiepot muuttavat syksyllä samaan aikaan (Lehikoinen ym. 2015), koska vanhat linnut sulkivat täydellisen sulkasadon ennen syysmuuttoa (Svensson 1997).
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja