Pensaskerttu – Sylvia communis

Pensaskerttu pesii laajalla alueella Euraasian länsi- ja keskiosissa, ja talvehtii Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Suomessa pensaskertun yhtenäinen levinneisyysalue yltää Oulun tasalle, mutta lajia tavataan harvalukuisena myös eteläisessä Lapissa ja Kuusamossa. Pensaskertut pesivät erilaisissa puoliavoimissa tai avoimissa ympäristöissä, kuten pelto-ojien pensaikoista, niittyjen ja laidunten pusikoista & reunametsistä, pihoissa, puutarhoissa ja joutomailla. Suomen pesimäkanta on arviolta 300 000 – 400 000 paria (BirdLife International 2019, Valkama ym. 2011).

Esiintyminen Haliaksella

Pensaskerttu on yömuuttaja, jonka muuton kulkua seurataan paikallisten ja aseman alueella levähtävien lintujen määriä seuraamalla. Suurin osa asemalla rengastetuista pensaskertuista on rengastettu heti aamun ensi tunteina, joten rengastusten vuorokausidynamiikka vastaa tyypillistä yömuuttajaa (Lehikoinen ym. 2011). Kevään ensimmäiset pensaskertut saapuvat Haliakselle toukokuun alussa. Kevätmuuton huippu ajoittuu toukokuun loppuun, ja kevätkauden rengastusten mediaanipäivä 28.5. kuvastaa muuton kulkua hyvin. Koiraat muuttavat keskimäärin kuusi vuorokautta ennen naaraita (Lehikoinen ym. 2016). Pensaskerttuja pesii Haliaksella vuosittain useita pareja.

Pensaskertun syksyn päämuutto ajoittuu elokuun alkupuoliskolle, aseman rengastusten mediaanipäivä on 11.8. (Lehikoinen ym. 2015). Pensaskertut saavuttavat Välimeren syyskuussa ja saapuvat Afrikan talvehtimisalueilleen lokakuussa (Fransson ym. 2008). Suomalaiset linnut ylittävät Välimeren sen keskiosista tai itäpuolelta (Valkama ym. 2014). Haliaksella kerättyä aineistoa on käytetty useissa eri pitkän matkan muuttajien muuttokäyttäytymistä selvittävässä tutkimuksessa. Pensaskerttu on esimerkkilaji siitä, kuinka pitkänmatkan muuttajat säätelevät muuttonopeuttaan lämpötilavaihtelujen kanssa. Pensaskertun päämuuton ajoittumiseen vaikuttavat Fennoskandian lämpötilat toukokuussa (Halkka ym. 2011).