Viitakerttunen – Acrocephalus dumetorum

Viitakerttusen levinneisyysalue ulottuu Itä-Euroopasta ja Etelä-Fennoskandiasta Keski-Aasiaan. Se on pitkänmatkan muuttaja, joka talvehtii Aasian eteläosissa (BirdLife International 2021). Suomessa viitakerttusen yhtenäinen levinneisyys yltää Oulun ja Kainuun seudulle asti, tihein pesimäkanta sijaitsee Suomen itä- ja eteläosissa. Tyypillistä pesimäympäristöä ovat mm. viljelysmaiden ja umpeen kasvavien peltojen pensaikot, metsänreunojen ja pelto-ojien pajukot ym. puoliavoimet alueet. Muista kerttusista poiketen viitakerttunen ei pesi kosteissa ympäristöissä. Pesimäkanta arvioitiin 2010-luvun alussa noin 5 000 – 15 000 parin suuruiseksi (Valkama ym. 2011). Suomessa rengastetuista viitakerttusista on yksi ulkomaanlöytö, Iranin eteläosista (Valkama ym. 2014).

Esiintyminen Haliaksella

Viitakerttusta tavataan Haliaksella harvalukuisena, mutta säännöllisenä läpimuuttajana ja pesimälajina. Viitakerttunen on yömuuttaja, jonka yksilömääriä seurataan myös rengastusten avulla. Se on melko myöhäinen muuttaja, kevään ensimmäiset saapuvat usein toukokuun puolivälissä ja kevään päämuutto havaitaan touko-kesäkuun vaihteessa. Syksyn päämuutto havaitaan heinä-elokuun vaihteessa, viitakerttunen on jo elokuun puolivälin jälkeen hyvin harvinainen. Vanhat viitakerttuset muuttavat noin viikkoa aikaisemmin kuin nuoret, vanhat ovat valmiita syysmuutolle heti pesintöjen jälkeen (Lehikoinen ym. 2015). Rengastukset painottuvat aamupäivään, kun yömuuton jäljiltä niemeen saapuneet linnut ovat aktiivisimmillaan esimerkiksi ruokailupaikkoja etsien (Lehikoinen ym. 2011).