Viitasirkkalintu – Locustella fluviatilis
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Rjn – niittyrannat
- Ik – kosteat niityt (muut kuin rantaniityt)
- Rin – niittyrannat
- Ml – lehdot (myös kuusivaltaiset)
- Vakiintunut
- BirdLife-kategoria A (ilm. luonnonvaraisena tavattu ainakin kerran v. 1949 jälkeen)
- Säännöllinen pesijä
- BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
LINKKI
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Esiintyy havaintodatan perusteella – ei asiantuntijan arvioima
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Viitasirkkalintu pesii Itä-Euroopassa, Fennoskandian eteläosissa sekä Venäjän länsiosissa. Se on pitkänmatkan muuttaja, joka talvehtii Afrikan eteläosissa (BirdLife International 2021). Suomessa yhtenäinen levinneisyysalue yltää Oulun ja Pohjois-Karjalan seuduille. Pesimäympäristöä ovat viljelysmaiden ja niittyjen puronvarsi- ja rantapensaikot. Se on pensassirkkalintua harvalukuisempi, pesimäkanta on arvioitu 1 000 – 2 000 parin suuruiseksi (Valkama ym. 2011).
Viitasirkkalintu on Haliaksella harvalukuinen laji, joka on havaittu asemalla parisenkymmentä kertaa vuoden 2022 loppuun mennessä. Se on myöhäinen saapuja, kevään päämuutto havaitaan toukokuun loppupuolen ja kesäkuun alkupuolen aikana. Keskikesältä ja syksyltä on vain yksittäisiä havaintoja. Pesivien parien määrät Suomessa ovat vaihdelleet huomattavasti vuosien välillä (Lehikoinen ym. 2023), mutta laji on vähentynyt laajalti Euroopassa (PECBMS 2024). Laajojen kannanvaihtelujen syyt saattavat olla talvehtimisalueilla (BirdLife International 2021).
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja