Mustarastas – Turdus merula

Mustarastas on läntisen palearktisen alueen laji, se pesii suurimmassa osassa Eurooppaa sekä monin paikoin Pohjois-Afrikassa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa.Lisäksi mustarastaita on istutettu Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. Pohjoiset ja itäiset linnut muuttavat, mutta suurimmalla osalla levinneisyysaluettaan mustarastas on paikkalintu. Suomessa mustarastaan yhtenäinen levinneisyysalue yltää Tornioon ja Kuusamoon asti, ja Rovaniemen pohjoispuolella laji on harvalukuinen. Mustarastas pesii lehti- ja sekametsissä, sekä kaupunkiympäristöissä, puistoissa ja puutarhoissa. Suomessa pesii arviolta 400 000 – 600 000 mustarastasparia (BirdLife International 2019, Valkama ym. 2011).

Esiintyminen Haliaksella

Haliaksella mustarastaita tavataan ympäri vuoden. Aseman ympäristössä talvehtii vuosittain yksittäisiä yksilöitä. Kevätmuutto käynnistyy jo maaliskuun alussa, ja päämuutto osuu maalis-huhtikuun vaihteeseen. Rengastusaineiston perusteella vanhat linnut muuttivat nuoria viisi päivää aikaisemmin (Lehikoinen ym. 2016). Kevätmuutto on ohi toukokuun puoliväliin mennessä, ja kesäkauden havainnot koskevat asemalla reviiriä pitäviä lintuja. Tulliniemessä pesii säännöllisesti useita mustarastaspareja.

Mustarastaan syysmuutto alkaa syyskuun puolivälin jälkeen ja jatkuu aina marras-joulukuulle. Päämuutto havaitaan keskimäärin lokakuun puolivälissä. Nuoret yksilöt muuttavat hieman aikaisemmin kuin vanhat (Lehikoinen ym. 2015). Vuorokausirytmiltään mustarastas on aamuvirkku, suurin osa asemalla rengastetuista linnuista rengastettiin aamuhämärissä tai aamun ensimmäisinä tunteina (Lehikoinen ym. 2011). Pihlajanmarjasato vaikuttaa muuton ajoittumisen vaihteluun, hyvinä marjavuosina mustarastaat muuttavat myöhemmin, ja huonoina vuosina myös mustarastaat siirtyvät etelämmäs aikaisemmin.