Mustaleppälintu on euraasialainen, alkujaan vuoristoseutujen laji, joka on 1900-luvulla levittäytynyt kaupunki- ja kulttuuriympäristöihin. Euroopassa pesimäalueet keskittyvät Etelä-, Länsi- ja Itä-Eurooppaan, lisäksi mustaleppälintuja pesii Lähi-idässä, Kazakstanissa, Kiinassa ja Mongoliassa. Osa populaatioista on paikkalintuja, ja laji talvehtii myös Pohjois-Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Mustaleppälintu on Suomessa uusi tulokas pesimälajistoon, ensipesintä todettiin vuonna 1966, 1990-luvulla maan pesimäkannaksi arvioitiin 5-20 paria ja nykyiseksi kannan kooksi arvioidaan 150 – 300 paria (BirdLife International 2019, Valkama ym. 2011).

Haliaksella mustaleppälintu on pikkuharvinaisuus, joka on havaittu aseman alueella noin sata kertaa. Suurin osa havainnoista on keväältä, maaliskuun lopun ja kesäkuun alun väliseltä jaksolta. Varmimmin mustaleppälinnun tapaa Haliaksella huhti-toukokuussa. Kesäaikaisia havaintoja on vähän, ja syyskauden havainnot ajoittuvat syyskuun alusta marras-joulukuulle. Havainnot koskevat yksittäisiä lintuja, kaksi yksilöä samana päivänä on havaittu vain kerran.

Mustaleppälinnun havaintomäärät Haliaksella ovat runsastuneet seurantajakson aikana. 1990-luvun puolivälissä esiintymiskuva muuttui, ja lajista tuli lähes jokavuotinen. Vuonna 2011 lajista tehtiin 17 havaintoa, ja vuonna 2008 14 havaintoa. Mustaleppälinnun pesimäkanta on runsastunut Euroopassa jopa 80 % 1980-luvulta lähtien (PECBMS 2024).

Mustaleppälintu – Phoenicurus ochruros