Etelänsatakieli – Luscinia megarhynchos
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
LINKKI
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Etelänsatakieli pesii Keski- ja Etelä-Euroopassa, Pohjois-Afrikassa, Lähi-Idässä ulottuen idässä Mongoliaan saakka kapeana alueena (BirdLife International 2018). Suomessa laji on harvinainen, eikä sitä nähdä vuosittain – toisaalta joiltakin vuosilta on useampi havainto (esim. vuosilta 1990 ja 1992 on neljä havaintoa). Havainnot painottuvat huhtikuun lopusta heinäkuun alkuun. Syksyltä on lokakuulta muutama havainto. Suomesta on yhteensä 46 Rariteettikomitean hyväksymää havaintoa vuoteen 2022 asti (BirdLife Suomi 2024).
Suomen 15. havainto ja samalla toinen syksyinen löytyi 8.10.1990 Haliakselta yöllisen eteläisen myrskyn jäljiltä aseman takapihan verkosta. Kyseessä oli samana vuonna syntynyt yksilö. Lintu jäi paikalle ja viimeinen havainto siitä tehtiin 21.10. (Jännes ym. 1991).
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja