Punarinnan levinneisyysalue keskittyy läntiselle palearktiselle alueelle Eurooppaan, Välimeren alueelle ja Luoteis-Venäjälle. Läntiset ja eteläiset populaatiot ovat paikkalintuja, pohjoiset ja itäiset muuttavat Länsi-Eurooppaan, Välimerelle ja Lähi-itään (BirdLife International 2019). Punarinta on yksi Suomen runsaslukuisimpia pesimälajeja, sitä tavataan lähes koko maassa aina Rovaniemen pohjoispuolelle asti, mutta tunturikoivuvyöhykkeellä punarinta on harvalukuinen. Punarinta suosii aluskasvillisuudeltaan reheviä metsiä ja pensaikkoisia puronvarsia, ja pesimäkannan kooksi arvioidaan 2-3 miljoonaa pesivää paria (Valkama ym. 2011). Rengastustietojen perusteella suomalaiset punarinnat talvehtivat laajalla alueella Länsi-Euroopassa ja Välimeren ympäristössä (Valkama ym. 2014).

Esiintyminen Haliaksella

Punarintaa tavataan Haliaksella vuoden ympäri. Koska suurin osa Suomen pesimäkannasta muuttaa, myös Haliaksella punarintaa tavataan runsaiten muuttoaikana. Laji on melko säännöllinen, mutta harvalukuinen talvehtija Tulliniemen alueella. Kevätmuutto alkaa maaliskuun loppupuolella – punarinta on yömuuttaja, jonka muuton kulkua seurataan paikallisten ja rengastettujen yksilöiden määrien avulla. Kevään päämuutto havaitaan huhtikuun loppupuoliskolla, jolloin aseman alueelta on parhaimpina päivinä laskettu useita satoja punarintoja. Erityisesti kirkasta säätä seuraavat sumuiset ja sateiset yöt pysäyttävät muuton. Rengastustietojen perusteella vanhat linnut muuttavat keväällä nuoria aikaisemmin, kiiruhtaessaan tuntemilleen reviireille (Lehikoinen ym. 2016).

Punarinta on säännöllinen, mutta harvalukuinen pesimälaji Haliaksen alueella. Paikallisten lintujen määrät kasvavat hieman loppukesällä, ja syysmuutto käynnistyy toden teolla elo-syyskuun vaihteessa. Syksyn päämuutto havaitaan syyskuun lopussa ja lokakuun alussa, jolloin aseman alueelle kerääntyy enemmän punarintoja kuin keväällä, useiden satojen yksilöiden edestä. Punarinta on näkyvä laji vielä marraskuulle asti, jolloin syysmuutto hiipuu.

Punarinta on aseman seitsemänneksi eniten rengastettu lintulaji (yli 23 000 yksilöä vuoteen 2018 asti), ja rengastustietojen perusteella nuoret punarinnat muuttavat syksyllä keskimäärin kahdeksan päivää aikaisemmin kuin vanhat; vanhat linnut käyvät läpi täydellisen sulkasadon pesinnän jälkeen, nuoret sulkivat vain osittaisen sulkasadon (Lehikoinen ym. 2015). Sekä keväällä että syksyllä punarintoja rengastettiin eniten aamuhämärissä, mutta keväällä tasaisemmin pitkin valoisaa aikaa kuin syksyllä. Molempina vuodenaikoina rengastusajankohdissa erottui piikki myös iltahämärässä, jolloin punarinnat valmistautuvat yömuutolle lähtöön (Lehikoinen ym. 2011).

Punarinta – Erithacus rubecula