Lapinkirvinen – Anthus cervinus
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
- BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
LINKKI
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Lapinkirvinen on Euraasian arktisen tundran laji, jonka levinneisyys ulottuu pohjoisesta Fennoskandiasta aina Siperian itäosiin. Lapinkirviset talvehtivat pääsääntöisesti Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa (BirdLife International 2018). Suomessa lapinkirvinen esiintyy levinneisyytensä länsireunalla ja pesii pääsääntöisesti Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueella tunturipaljakan ja -koivikon pajuisilla soilla ja saraniityillä. Aapasuovyöhykkeellä laji on hyvin harvinainen pesimälaji. Nykyisen kannanarvion mukaan Suomessa pesii 1 000 – 2 000 lapinkirvisparia (Valkama ym. 2011).
Esiintyminen Haliaksella
Suurimmassa osassa Suomea lapinkirvinen on läpimuuttaja, joka on keväällä huomattavasti harvalukuisempi kuin syksyllä. Hangon lintuaseman aineistosta näkyy sama esiintymiskuva: keväällä laji on harvalukuinen, ja syksyn esiintyminen painottuu elokuun puolivälin ja lokakuun alun väliselle jaksolle. Harvalukuisen lajin päämuutto havaitaan syyskuussa, eivätkä syyskuun puolivälin parhaimpien päivien päivämuutot yllä muutamaa yksilöä korkeampiin lukuihin.
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja