Räystäspääsky – Delichon urbicum
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
- Uhanalaisuus
- BirdLife Suomi ry., Suomessa tavatut lintulajit, http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml, 8.3.2015
LINKKI
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Räystäspääsky on euraasialainen laji, jonka levinneisyys kattaa suurimman osan Euroopasta, lisäksi lajia tavataan Luoteis-Afrikassa, Lähi-idässä, Keski-Aasiassa ja Venäjän länsi- ja keskiosissa. Räystäspääsky talvehtii laajoilla alueilla Afrikan mantereella (BirdLife International 2018). Suomessa räystäspääskyä tavataan koko maassa, ja laji pesii tyypillisesti ihmisasutuksen piirissä, talojen seinustoissa tai silloissa, kunhan tarjolla on sopivia rakennelmia savesta muurattua pesää varten. Pohjois-Suomessa räystäspääskyt pesivät myös kalliopahdoilla. Tuoreimman kannanarvion (v. 2006-2009) mukaan Suomessa pesii noin 70 000 – 110 000 räystäspääskyparia (Valkama ym. 2011). Suomessa pesivät räystäspääskyt talvehtivat rengaslöytöjen perusteella Afrikan eteläosissa (Valkama ym. 2014).
Esiintyminen Haliaksella
Hangon lintuasemalla kevään ensimmäiset räystäspääskyt havaitaan usein huhtikuun lopussa tai toukokuun alussa. Kevätmuuttoa havaitaan toukokuun ajan, jolloin myös Tulliniemen alueella pesivät pääskyt saapuvat. Syysmuutto käynnistyy heinäkuun loppupuoliskolla, ja kuten haarapääskylläkin, huipentuu elokuun loppuun ja syyskuun alkuun, jolloin päämuuton päiväsummat voivat olla useita satoja yksilöitä. Haarapääskyyn verrattuna syysmuutto ajoittuu paljon lyhyemmälle aikavälille ja hiipuu jo syyskuun ensimmäisen viikon jälkeen.
Räystäspääskyn eri ikäluokkien eroja muuton ajoittamisessa on tutkittu Hangon lintuasemalla rengastetuilla linnuilla. Rengastustietojen mukaan vanhat linnut muuttavat aikaisemmin kuin nuoret, keskimäärin viikkoa aiemmin. Merkitsevä ero voi johtua samoista syistä kuin haarapääskyilläkin, joilla vanhat linnut lähtevät muutolle heti pesintöjen jälkeen ja ennen sulkasadon aloittamista (Lehikoinen ym. 2015).
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja