Lyhytvarvaskiuru – Calandrella brachydactyla
- Yleiskuvaus
- Media
- Tunnistus
- Biologia
- Taksonomia
- Esiintyminen
- Näytteet
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
- Yhteensä ruutua
Kartta esittää havaintoja tästä taksonista, mutta sitä ei voi käyttää levinneisyyskarttana.
Alkuperä ja yleislevinneisyys
Lyhytvarvaskiuru pesii Luoteis-Afrikassa ja Pyreneiden niemimaalla, Välimeren eteläosissa, Lähi-idässä sekä Ukrainasta Kazakstaniin ja Mongoliaan ulottuvalla alueella. Lyhytvarvaskiurut talvehtivat pääsääntöisesti Pohjois-Afrikassa, Arabian niemimaalla ja Intian niemimaan luoteisosissa. Pääsääntöistä elinympäristöä ovat arot, paahteiset pensasmaat ja avoimet viljelysalueet (BirdLife International 2021).
Suomessa lyhytvarvaskiurua tavataan jokavuotisena satunnaisharhailijana, vuosittaiset yksilömäärät vaihtelevat muutamien ja yli kymmenen linnun välillä. Suurin osa havainnoista tehdään huhtikuun lopun ja kesäkuun alun sekä elokuun lopun ja marraskuun välisillä jaksoilla. Haliaksella lyhytvarvaskiuru on havaittu kahdeksan kertaa vuoden 2022 loppuun mennessä; marraskuulta on neljä havaintoa, lokakuun lopulta yksi ja toukokuulta kolme yksilöä (Rissanen ym. 2014, Rissanen ym. 2011).
Kuvaaja esittää havaintojen ajallista jakaumaa, joka ei ole sama asia kuin lajin runsastuminen/väheneminen.
Tästä taksonista tehtyihin havaintoihin on kirjattu seuraavia biotooppitietoja